30. huhtikuuta 2008

Ihan keltsua

Koska minun tekstini on ihan tasotonta (so I've heard), niin ehkä parempi keskittyä laittamaan tänne vaan biisejä ja muiden lyriikkaa. Nyt on vähän kiirusta, mutta palaan tuon edellisen postauksen kommenttiosastolle vielä huomenna. Keskustelua saa siis jatkaa! Ajattelin ensin, että en vietä vappua ollenkaan enkä tee mitään, mutta nyt tänne puskeekin puoli sukua. (No melkein ainakin, minulla on pieni suku). Ihan kivaa kuitenkin!

Kaikkitietävän Facebookin testien mukaan minä olen tämä biisi. Eikä edes harmita. Kyllä se vaan sopii.





Look at the stars,
Look how they shine for you,
And everything you do,
Yeah they were all yellow,

I came along
I wrote a song for you
And all the things you do
And it was called yellow

So then I took my turn
Oh all the things I've done
And it was all yellow

Your skin
Oh yeah your skin and bones
Turn into something beautiful
D'you know you know I love you so
You know I love you so

I swam across
I jumped across for you
Oh all the things you do
Cause you were all yellow

I drew a line
I drew a line for you
Oh what a thing to do
And it was all yellow

Your skin
Oh yeah your skin and bones
Turn into something beautiful
D'you know for you i bleed myself dry
For you i bleed myself dry

Its true look how they shine for you
look how they shine for you
look how they shine for you
look how they shine for you
look how they shine for you
look how they shine
look at the stars look how they shine for you
And all the things you do

(Coldplay - Yellow)


Hyveliä vappulia kaikille!!!

29. huhtikuuta 2008

Et sä tiedä kuka mä oon?

Olen tässä viime päivinä miettinyt tätä anonyymina ja pseudonyymina esiintymisen eroja, joten aion nyt sohaista kusiaispesään ja sanoa asiaan painavan sanani. Ja koska minun sanani on laki, niin toivon, että tämä paskanjauhaminen loppuu tähän. Kaikkihan tätä blogia lukee, ay?

Tunnettu faktahan on, että kaikki, jotka eivät kirjoita omalla nimellään, ovat anonyymeja. Suurin osa bloggaajista (ainakin niistä mitä minä luen) on pseudonyymejä, ja pseudonyymi on yhtä kuin anonyymi. Anonyymi tulee jostain muinaiskreikasta ja tarkoittaa nimetöntä, nimeään ilmoittamatonta ja nimeltä tuntematonta. Vaikka minulla mollottaa tuossa tuo silmä (josta muuten olen harkinnut hommautuvani eroon) ja kirjoitan nimellä "Tiina", te ette silti tiedä kuka minä olen. Tai no, yhä enenevä joukko kyllä tietää, joten en ole enää täysin anonyymi täälläkään, vaikka se alunperin olikin tämän blogin idea.

MUTTA! Kun blogeihin kommentoi tyyppejä, on siinä ratkaiseva ero käyttääkö jotain nimimerkkiä vaiko kommentoiko anonyymina. (Nyt kun käytän sanaa anonyymi, tarkoitan siis nimimerkkiä "anonyymi" enkä kaikkia, jotka eivät kirjoita omalla nimellään). Voisin verrata anonyymien kanssa keskustelemista sellaiseen, että olisin pimeässä huoneessa joukon ihmisiä kanssa, joilla jokaisella on aivan samanlainen ääni. Keskustelu olisi aika vaikeaa tai ainakin hedelmätöntä, koska en mitenkään pystyisi tietämään kuka sanoi mitäkin ja oliko tuo äskeinen saman ihmisen sanomaa, joka sanoi aiemmin jonkun toisen asian vai ei. Sen sijaan jos huoneeseen laitetaan valot ja jokaisella puhujalla on oma äänensä, tulee keskustelustakin huomattavasti vähemmän kaoottista ja tilanteeseen saadaan jopa jonkinlaista vuorovaikutusta, vaikkei niitä toisia ihmisiä tuntisikaan. Ja kun oppii tuntemaan jonkun nimimerkin, niin siihen osaa suhtautua eri tavalla kuin johonkin täysin "kasvottomaan" henkilöön. Myöskin jos on jotain jotain järkevää ja ihan oikeaa asiaa sanottavanaan, niin kannattaa ehdottomasti harkita jonkun nimimerkin käyttämistä, jos haluaa tulla vakavasti otetuksi. Vaikka itsellä ei olisi blogia, niin silti voi kommentoida jollain nimimerkillä. Itse ainakin olen luonut mielessäni "kasvot" joillekin blogittomille nimimerkeille, koska olen kommenttien kautta muodostanut heistä käsityksen ja jollain tapaa oppinut tuntemaan. He eivät ole enää niitä kasvottomia puskista huutelijoita siinä vaiheessa. Ihan sama sitten tuleeko siitä nimimerkistä ensimmäisenä mieleen, että kyseessä on kiva tyyppi vai että argh, taas tuo vääntää täällä näistä jutuista...

Sana "anonilli" ei ole mikään bloggaajien ilkeyttään keksimä termi, jolla pyritään korostamaan omaa paremmuutta ja taputtelemaan toisia bloggaajia selkiin. Ei. Eikä sitä ole ihan puskasta vedetty, että anonyymit ovat ilkeitä ja pahantahtoisia. Jos tästä joku tekisi tutkimusta, niin varmaan helposti voitaisiin todeta, että ilkeistä ja vittuilevista kommenteista ainakin 80 % on nimimerkin "anonyymi" kirjoittamia. Ja mitä enemmän noilta kyseisiltä nimimerkeiltä lentää kuraa niskaan, sitä epäluuloisemmaksi sitä rupeaa kaikki ko. nimimerkkiä käyttäviä kohtaan. Helpompaahan se on vittuilla, kun ei tarvitse seisoa niiden sanojensa takana. Kaikista huvittavinta on se, että jos anonyymeja kritisoi, niin jotkut tyypit vetävät siitä herneet nenään ja jopa loukkaantuvat, ikään kuin anonyymi olisi heidän henkilöitymänsä. Well honey, I got news for you: jos olet anonyymi, niin et ole yhtään kukaan. Olet pelkkiä bittejä avaruudessa ja minulle on aivan yksi lysti onko joku bitti mennyt vinoon vai ei.

Ja sitten on niitä aivan kilttejä ja hyväntahtoisia anonyymeja, joiden maineen nuo puskista vittuilijat ovat jo väistämättä pilanneet. Minun puolestani saa kommentoida anonyymina, jos jostain syystä haluaa (jotkut eivät myöskään ilmeisesti osaa käyttää tuota bloggerin kommenttisysteemiä kovin sujuvasti ja lopputulos on anonyymi, halusi tai ei), ja negatiivista tai eri mieltä olevaa palautetta saa antaa, mutta sen voi tehdä aina rakentavasti eikä vittuilemalla.

Tämä blogimaailma on tietynlainen yhteisö. Anonyymit eivät voi osallistua yhteisön toimintaan, eikä tarvi sitten myöskään itkeä, jos tuntee jääneensä sen ulkopuolelle. Täällä kyllä otetaan kaikki jengiin haluavat mukaan, jos vain vaivautuu kehittämään itselleen jonkun pseudonyymin. Nimimerkillä esiintyvät otetaan vakavammin eikä heidän negatiivisesta palautteestakaan loukkaannuta yhtä helposti kuin anonyymin. (Kaikista vakavimmin tietysti otetaan ne, jotka puhuvat omalla nimellään ja naamallaan, mutta jokaisella meistä on syymme, jos olemme valinneet pseudonyymina esiintymisen). Yleensä kun live-elämässä keskustellaan, on kohteliasta esitellä itsensä, samoin blogistaniassa. Jos kommenttiaan ei kehtaa allekirjoittaa, on silloin ehkä viisaampi olla hiljaa. Jos haluaa oikeasti keskustella jostain asiasta tai saada vastauksia, ei kannata kirjoittaa nimimerkillä "anonyymi". Minun mielestäni netissä pitää käyttäytyä niin kuin käyttäytyy oikeassa elämässäkin. Jos ei kadulla rupea vittuilemaan tuntemattomille tai puolitutuille, niin ei sitä pidä tehdä netissäkään. Jos taas haluat vittuilla ihmisille live-elämässäkin, niin ei siinä sitten mitään. Olet kusipää, mutta se on oma valintasi. Vittuilun lisäksi anonyymit eivät yleensä myöskään perustele väitteitään kovin hyvin. Ja niinhän se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kun on joku nimimerkki, tulee sanomisiakin harkittua tarkemmin. Jos joku ei ymmärrä tai hyväksy näitä asioita, on silloin melko pihalla koko web 2.0:sta. Aina voi vedota sananvapauteen, mutta nämä nyt vain ovat faktoja täällä blogistaniassa. Voi myös vinkua siitä, että miksi anonyymikommentointi on sitten sallittua, jos se on niin paha juttu. No ensinnäkään se ei ole paha juttu, ne nillit on niitä joita ei jaksa, ja toisennakin Bloggerissa ei pysty estämään pelkästään anonyymia kommentointia. Siinä estyy sitten samalla myös nimi/url-kohta ja on kohtuutonta vaatia kaikkia luomaan itsellensä bloggerin tai jonkun muun "open ID" -tunnuksen.

Sitä paitsi loppuun on sanottava, että en kerta kaikkiaan tajua sellaisia ihmisiä, siis aikuisia ihmisiä, (kunpa ne kaikki olisivatkin jotain teiniangstisia 15 vee poikia, mutta kun ei), jotka saavat jotain nautintoa maassa makaavan potkimisesta. Veikkaanpa, että siinä on jäänyt kehitysvaiheessa joku hyvin ratkaiseva palikka puuttumaan. Nettikiusaaminen onkin sitten ihan oma lukunsa, johon en jaksa mennä enää tänään.

Niin. Että oliko jotain mutisemista vielä tähän asiaan? Vai ollaanko kaikki kavereita ja lähdetään viettämään vappua, tuota työläisten ja teekkareiden riemujuhlaa?


Ps. Lisäselvennyksenä on sanottava, että vaikka tästä nyt nillitänkin, niin täällä minun blogissani ei ole (ainakaan ennen tätä päivää) ollut mitään ongelmaa asian kanssa. Ne ongelmat on ihan muualla. Kyllästyttää silti.

Pps. Tämän perään voisin liittää yhden postauksen, jonka olen kirjoittanut mutta en julkaissut, aiheesta "minähän puolustan ystäviäni niin netissä kuin live-elämässäkin perkele". Ehkä julkaisen sen seuraavaksi.

27. huhtikuuta 2008

Painukaa vittuun pakastearkut

Hyvin satunnaisia ajatuksia...

  • Huomasin tänään aamulla, että koivuissa on jo silmut.
  • Kävin laputtamassa polkupyöräni, ettei sitä viskata roskalavalle.
  • Muistaisikohan maksaa vuokran seuraavan parin päivän aikana.
  • Joskus sitä tulee elämässä sellaisia hetkiä, että täytyy pysähtyä miettimään mitä kaikkea ja ihmettä itsessään onkaan vialla.
  • Näin viime yönä unta, että törmäsin eksääni pankkiautomaatilla ja kävi ilmi, että hänkin on Facebookissa ja rupesimme siellä kavereiksi hänen mustasukkaisesta vaimostaan huolimatta. Wtf?
  • Jason Castro oli eilen neljän eniten ääniä saaneen joukossa Idolsissa. Wuhuu!
  • Keskiviikkona pitää taas tehdä jotain.
  • Brad Pitt ei sytytä nykyisin enää yhtään.
  • Tammerfestit on ihan saatanallista rahastusta nykyisin. Muistaako joku vielä ne ajat, kun Koskipuiston konsertit oli ilmaisia? Ahneella on paskanen loppu, sano.
  • Ostin Alkosta Reilun Kaupan punaviiniä, eikä minulta kysytty edes papereita. Hämmästyttävää!
  • En pystynyt bussissa kuuntelemaan mp3-soitintani, koska menomatkalla tuli yksi työkaveri seuraksi ja paluumatkalla huomasin kadottaneeni toisesta napista sen pehmustejutun ja ilman sitä noita Skullcandyja ei kyllä pysty korvaan työntämään. Onneksi siinä paketissa oli mukana useampi pari niitä pehmusteita.
  • Montakohan kertaa sitä pystyy liittymään KappAhlin kanta-asiakkaaksi ennen kuin siitä joutuu vankilaan? Tänään oli jo kolmas kerta ja joka kerta saan sen 25 %:n alennuksen, mutta onko se minun syyni, jos en ikinä saa kuitenkaan mitään postia sieltä? Ei minusta vaan ole. Liityn niin monta kertaa, kunnes minut hyväksytään kanta-asiakkaaksi!
  • Olen aiemminkin kertonut (en jaksa etsiä ko. postausta) Tampereen feissareiden salaisesta aseesta, siitä hitsin hyvännäköisestä nuoresta miehestä, joka ei onneksi koskaan ole tullut feissaamaan minua, koska silloin olisin liittynyt varmaan jokaiseen tukijärjestöön. No näin sen tyypin taas tänään ja teki mieli laittaa siitä päivän kuva tuonne kuvablogiini, mutta en nyt kehdannut sitten kuitenkaan alkaa tähtäillä kännylläni sitä.

Down in a hole

Eilen oli hassu päivä. Oli tosi hauskaa ja kivaa ja ihanaa, ja sitten taas toisaalta oli melko paskaa. Eri aikoina nämä toki. Tapasin ystäväni, jonka vatsa oli kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin, syystä että siellä eleli joku vatsan sisäpuolinen olento. Tunsin potkujakin, oih! Mitään vauva- tai raskauskuumetta en kuitenkaan yhäkään saanut. Lähinnä vain aloin toivoa, että näkisin tuota ystävääni enemmän ja saisin nähdä sen lapsen kasvavan. Mutta kun on välimatkat ja täydet kalenterit ja kaikkea...

En ehtinyt eilen syödäkään mitään, kun oli niin kauheasti kaikkea jännitystä ja hässäkkää. Söin päivällä kotona yhden jugurtin ja join kahvia, kylässä lisää kahvia ja isohko pullanpala sekä yksi pikkudomino. Siinäpä olikin päivän ruokani. Ruokaa kyllä tarjottiin, mutta kieltäydyin, koska kuvittelin siinä vaiheessa vielä tulevani hyvissä ajoin kotiin ja kokkaavani sitten jotain. Mutta väärässä olin ja siinä vaiheessa, kun vihdoin illalla tulin kotiin, olikin joku paskiainen järjestänyt niin kivan yllärin, että loppuilta menikin niitä jälkiä siivotessa. Niin, söin sitten vihdosta viimein kolmen aikaan yöllä pari ruisleipää ja yhden jugun ja katselin viime viikon Idol gives back -lähetyksen pikakelauksella. Ulkona oli jo melkein valoisaa, kun menin nukkumaan!

Voisin sanoa uskovani karmaan ja toivon sydämeni pohjasta, että kaikki jotka tässä elämässä ovat paskiaisia, syntyvät seuraavassa elämässään korkeintaan vessaharjoina. Eikä minkään siistin naisihmisen vessaharjoina, vaan sellaisina, jotka joutuvat kuuraamaan oikein kunnon paskakerroksia jostain yleisistä spurguvessoista.

Synttäreillä on vielä rääppiäiset menossa tänään, kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Lisäys vielä: Halusinkin laittaa tuon otsikon mukaisen biisin tähän nyt. Tämä on sellainen sunnuntaibiisi. Fiilistelkää vaikka.





Ps. Ai niin! Äänestäkää nyt vielä tuossa battlessa! Älkää olko noin nihkeitä ja sovinistisia! ;D

25. huhtikuuta 2008

Eiiiiiiiiiii!!!

Eih!!! Ei!!! EIEIEIEIEIEIEI!!! Tämä ei voi olla totta!!!!!!!!

Nyyh! Snif! Sob!!!!!


Yhyy! Ei Michael saanut pudota!!!

Tyttömäistä tappopoppia

Ne haamupäivitykset loppuivat näköjään yhtä yllättäin kuin saapuivatkin. Hyvä homma!

Tuossa kun jo kaipailtiin seuraavaa battlea, niin tässäpä saatte sellaisen. Minua on kritisoitu siitä, että en kuuntele mitään musiikkia, missä laulaa nainen, joten saatte tällä kertaa pelkkää tyttömusaa. Kaksi täysin erilaista kappaletta kahdelta täysin eri vuosikymmeneltä kahdesta täysin eri maasta. Kummasta tykkäätte enemmän?




(KT Tunstall - Black Horse And The Cherry Tree)


VS.




(Tarharyhmä - Enkä Mä Lopeta Koskaan)


Antakaa äänenne kuulua kommenttiosastolla! NYT!

24. huhtikuuta 2008

What a day for a daydream

Okei... Siis mitä täällä tapahtuu? Onko Dirty Harry tullut televisiosta lähiaikoina? (Klikatkaa kuva isommaksi, niin näkee paremmin).




Ja tuolle Jason Castroa etsivälle... Silmänruokaa, ole hyvä, nam. ;)





Lisäys vielä vähän myöhemmin:




(Vaihdoin videota tässä välissä, jos joku kerkesi sitä edellistä jo katsoa)...


Tsirp tsirp!

23. huhtikuuta 2008

Imitation of life

No niin. Kerta lupasin, niin vastaan nyt muutamaan fanipostiin. (He he). Siis noihin ystiskirjan kyssäreihin, tietty. Aloitan loppupäästä, kun en muista enää mihin olen aiemmin jäänyt. (Jos joku kokee mielestään vääryyttä, kun en ole vastannut kyssäriin, niin voipi heittää saappaalla minua päähän tms.)

  • Yllatystytto (ja pisteet päälle) kysyy: Milloin tulee seuraava battle?
    • Oikein hyvä kysymys. Itse asiassa ihan päivä-pari sitten tässä mietin, että mikä olisi hyvä seuraava taistelupari, mutta en ole vielä keksinyt. Voisin yrittää vaikka perjantaiksi kehitellä jotain. :)
  • Nona kysyy: miten muokkaat noita netistä löydettyjä kuvia? 100% virheellinen sisältö -hieno!
    • Kiitos kehuista, siinä merkissä olikin vähän pakertamista. Saan kyllä suurimmaksi osaksi kiittää Photoshopia kuvien muokkailusta. En mä edes kauheasti osaa mitään, kunhan vähän räpellän. :)
  • Mymskä kysyy: Lähtisitkö kanssani Tammerfestiin ensi kesänä?
    • Oho, oho, treffikutsu. ;) Vähän kyllä jänskättää, mutta kun tuon pään on jo saanut auki (siis blogi-ihmisten tapaamisen suhteen), niin miksei. Kääpiöarmeijaani kyllä mahtuu vielä jengiä. ;)
  • Riikkis kysyy: Ootko syntyperäinen tamperelainen?
    • Olen kyllä ihan syntynyt ja ikäni asunut täällä. Ja ylpeä siitä. ;)
  • Jr Jones kysyy... iha mitä sattuu (ota tuosta nyt selvää)...
    • Vastaan että sitä sattuu. Parempi tietysti jos ei satu, ainakaan pahasti. :)

Siinäpä niitä vastauksia. Jatkuu taas ensi numerossa!

Loppuun biisi, joka on tänään soinut päässäni. Mukava. Leppoisa.




That sugarcane that tasted good
That's cinnamon, that's Hollywood
Come on, come on
No one can see you try

Hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää!


No niin. Minä olen nyt sitten tehnyt kaiken voitavani näiden haamupäivitysten suhteen (kyllä, näen vaivaa asiasta vaikka sanoisittekin, että ne ei haittaa) ja enempää en pysty tekemään. Loppu jää niin sanotusti herran, elikäs Blogilistan ylläpitäjien haltuun. Jos jaksatte vielä ensi viikkoon, niin sitten pitäisi kuulemma loppua haamupäivitykset (sisäinen skeptikkoni tosin sanoo, että ei usko ennen kuin näkee). Ja vaikka haamupäivitykset eivät ensi viikolla loppuisikaan, niin todennäköisesti ette enää tule huomaamaan niitä, koska koko Blogilistalla tapahtuu jotain niin mullistavaa, että se vie kaiken huomion. Ehkä se räjähtää kokonaan tai kääntyy päälaelleen, ei voi tietää. Jos jotain positiivista näistä haamupäivityksistä pitää hakea, niin ainakin olen saanut useamman uuden tilaajan tässä alkuviikosta. Tuputtaminen näköjään siis kannattaa. Tervetuloa vaan!

Käykää muuten toverit, uudet sekä vanhat, kirjoittelemassa tuonne ystäväkirjaani. Sikäli mikäli ette siis ole vielä kirjoittaneet ja haluatte olla ystäväni. Minulla on hieman jäänyt vaiheeseen tuo ystäväkirjan kysymyksiin vastailu, mutta jospa tässä taas... Voisin illemmalla tehdä sellaisen kyssäreihin vastailu -postauksen, kerta tässä täytyy kuitenkin yrittää pysyä nyt aallon harjalla sekä ajan hermolla noiden päivitysten kanssa.

Jatketaan harjoituksia.

22. huhtikuuta 2008

Summa summarum

Nyt, kun on tasan 50 aamua aikaa enää kolmekymppisiini, on aika tehdä pieniä yhteenvetoja asioista. Vuosi sitten olin ihan kauhusta kankeana, kun ajattelin että vuoden päästä täytän jo 30. Vaan omituista kyllä, nyt se ei oikein tunnu enää miltään. Oikeastaan voisin sanoa tuntevani itseni jo kolkyt veeksi, vaikkei se tarkoita tietenkään sitä, että olisin jotenkin tylsistynyt tai aikuistunut (sanan "aikuistuminen" negatiivisessa merkityksessä). Aika hassua. Näinkö sitä vuodessa voi kypsyä? Vielä en tosin oikein uskalla edes ajatella miltä tuntuu sanoa tai kirjoittaa olevansa 30. Ehkä nuo seuraavat 50 päivää valmistaa minut siihen, enkä kuole, kun ikäni ensimmäisen kerran alkaa kolmosella.

Tyttö ja Aimo annos olivat tehneet inventaarion käsilaukkujensa sisällöistä. (Minkä käsilaukkujen? Ei käsilaukkuun mahdu noin kauheasti tavaraa. Kyllä kyseessä on täytynyt olla ihan kunnon rinkat.) Minä päätin nyt tehdä kuitenkin myöskin yhteenvedon siitä, mitä tuo olkalaukkuni sisältää.
  • ruutuvihko, kokoa A4
  • neljä prujua
  • rahapussi
  • xylitol salmiakki Gifu-rasia
  • Histec-allergialääke
  • Always-side
  • Blistex Lip Splash (jossa lukee warning: choking hazard, huomasin juuri kun pidin sitä suussa tätä kirjoittaessani)
  • omituinen paperinpalanen, jonka sisään on kääritty kulahtaneen näköisiä Dracula-karkkeja (roskiin)
  • nenäliinoja (sekä käytettyjä että käyttämättömiä [käytetyt roskiin])
  • Tamyn kalenteri
  • Marimekon kännykkäpussi
  • bussiaikataulukirja
  • Marimekon penaali, jonka sisällä on mm. kyniä, kumeja, usb-tikku sekä Blistexin Lip Relief Cream
  • kaksi Fazerin lakupötköä, yksi tavis ja yksi lemon lakritsi, molemmat varustettu vielä sillä vanhalla kuvalla, joka nyt on bannattu
  • jäsensopimus kuntosalille
  • Salvequick-kangaslaastareita
  • Compeed-rakkolaastareita varpaisiin
  • Compeed-rakonestopuikko (joo, nää on kesällä hankittuja, kun sukatta)
  • tyhjä Finnkinon joululippu-kotelo (roskiin)
  • Be Kind Rewind -leffalippu
  • nippu kuitteja, joissa on ostettu mm. jäätelöä (suklaapilvi), jugurttia (Valion A+ keltainen luumu & päärynä), hiusväriä (live color), kasari 1,5 l, vanulappuja, kaksi rottinkikoria, lauantaimakkaraa, juustoa, lakritseja (2 kpl, katso aiempi kohta tästä listasta) ja raesekoitus (varmaan jotain karkkia), särkylääkettä apteekista ja ladattu bussilippua (kaikki nämä roskiin)
Olen varmaankin ihan vähän aikaa sitten siivonnut tuon laukun, kun ei sieltä nyt löytynyt enempää mitään omituista romua. Harvinaista.

Seuraavaksi teen pienen yhteenvedon hakusanoista, joilla tänne on viime aikoina päädytty.
  • "nyt on pakko lähteä vetämään viinaa" (no lähdehän)
  • kitara kielien puhdistus (varmaan niitä voi ihan jollain märällä rätillä vedellä)
  • tarja thurman (ei mitään käsitystä kuka tämä on)
  • hyvä kotletti kastike (ihan väärästä blogista haet)
  • SIR ELWOOD RAKKAUDEN HAUDALLA (itse asiassa se on ihan Juha Lehden sooloveto)
  • ilmankosteus vauva (mulla on aika kuiva sisäilma, mistä noita vauvoja saisi?)
  • imdb kosiminen (siis...)
  • vittu kun on vitun söpö kisu vittu (:D :D :D :D olen sanaton)
  • videot lovex (no EI täällä ainakaan)
  • beibi ape (heh)
  • big mac hampurilainen alkuperäinen nimi (kai se ihan big mac on?)
  • mokkapalat vaalea kuorrutus (mä olen melko varma, että se on sitä vaaleampi mitä vähemmän siihen laittaa kaakaojauhetta)
  • wunderbaum koru (ei mulle ainakaan, kiitos)
  • miesten tyydyttäminen (on tosi vaikeata ja monimutkaista hommaa, älkää kokeilko kotona)
  • grungefest tampere video (eipä tullut videota sieltä otettua, olis kyllä ehkä vähän pitänyt)
  • mikä on kotletti (se on kanan letti, eli heltta)
  • harmiton blogspot rasittava (tunnustan)
  • harmiton blogspot turha (tämänkin myönnän)
  • harmiton blogspot lapsellinen (mulla on selkeästi ihailija)
  • materiaalista hyötä (materiaalista on useinkin hyötä mikäli se on oikeaa siihen tarkoitukseen)
  • alkaa ja ruveta (no niin, ei jaksais näistä enää)
  • rakkaus rapu (onko se vähän sama kuin kultapupu?)
  • sarjisblogi raskaana (lapsen isä ei varmasti ole käsityöblogi ainakaan)
  • Vittu nyt on pakko lähteä vetämään viinaa (no vittu, uskotaan)
  • niskan kinnaus (niska kinnaa ja pari muutakin paikkaa)
  • suojakänni (niin, se oli se känni, joka suojaa mm. kaikelta pahalta sekä ikäviltä asioilta, vai miten se meni)

No huh huh taas.

Olen tänään luukuttanut Slipknotia ihan tohkeissani. Olen nimittäin jo pidempään ihmetellyt, että miksi mp3-soittimeni ei soita lainkaan ko. bändiä. No eilen heräsin huomaamaan, että eihän sitä ole yhtään tuolla soittimessa! No minä tyttöhän lisäilin ja tänään on sitten rokki raikunut senkin edestä. Tuo seuraava biisi on ensimmäinen, josta tajusin, ettei Slipknot olekaan paskaa, toisin kuin ennakkoluuloisena olin pitänyt. (Olen kyllä tainnut laittaa tuon ennenkin, mutta ei kai sitä kukaan enää muista?)





I am a world before I am a man
I was a creature before I could stand
I will remember before I forget
Before I forget that!




Edittiä: Ei perhana, nyt tuo blogilista ei sitten enää noteeraa ollenkaan näitä päivityksiä... En kestä!!!

Huu, olen haamu!


Tosi ärsyttävää, että blogi alkaa yhtäkkiä haamupäivitellä itseään Blogilistalla ihan himona, vaikka mitään muutoksia minä en ole tehnyt minnekään. Yritän säätää nyt taas jotain...

Hang in there!

21. huhtikuuta 2008

Oh, the humanity!

Välillä sitä oikein täytyy pysähtyä ihmettelemään toimittajien verbaalista lahjakkuutta:

"Kameliuroksella kesti aikansa löytyy jalat, sillä ne olivat muiden vastasyntyneiden kamelilasten mukaan Korkeasaaren tulokkaalla suhteettoman pitkät."

Uutinen.

Vielä oudommaksi tuon uutisen tekee se, että tuota edeltävä virke kuului: "Naaras oli hyvin esimerkillinen ensisynnyttäjä ja piti huolen etteivät samassa aitauksessa olleet gasellit tulleet liian lähelle." Tarkoitetaanko kameliuroksella nyt siis sitten sitä kamelivauvan isää ja miksi sillä isällä kesti aikansa ja mitä tarkoittaa "löytyy jalat"?!!?? Oliko isän jalat nyt hukassa vai oliko isä hukannut oman lapsensa jalat?!!!!???!!

Entäpäs tuo sitten, että "muiden vastasyntyneiden kamelilasten mukaan"? Antoiko nyt joku joukko vastasyntyneitä kamelilapsia Ilta-Sanomille haastattelun, jossa ilkkuivat uudella tulokkaalla olevan suhteettoman pitkät jalat?!!?

Mitä tämä kaikki merkitsee??!!!????!!?!

Ja miksi tämä blogi oli haamupäivittynyt yhtäkkiä Blogilistalla?!!!??!!?


Ps. On kai kohteliasta mainita, että Annareetan kautta taisin löytää alunperin tuon kameliuutisen. Vaikka Annareetta olikin tarkenut takertunut (en mä osaa itsekään kirjoittaa näköjään) jutussa toiseen kauheaan epäkohtaan, eli kamelinaaraan yksinhuoltajuuteen.

20. huhtikuuta 2008

Ihan sunnuntai

Haastoin tänään itseni Elma-tädin blogissa vastaamaan tällaiseen ehkä tyhmimpään meemiin evö. Sehän tässä onkin niin mukavaa.


1.) Paljonko kello on ?

Isukki vastaisi tähän että viiskymppiä ilman hihnoja. Kellonaika on sen verta paljon kuin 20:05. Nukuin äsken jotkut parin tunnin torkut. Näin sen sunnuntainkin saa vierähtämään.

ATTENTION!!! Tässä välissä tein suunnatonta tutkimustyötä, opiskelenhan sentään akateemista alaa, ja löysin sen kadonneen kysymyksen NUMERO KAKSI!!!

2.) Mikä on nimesi?
No olipa tooooosi tyhmä kysymys. Tiina.

3.) Minkä väriset pitkäthousut/hame tmv. sinulla juuri nyt on?
No on violetit pitsilegginsit ja sit tällainen ruskea mekon roikale siinä päällä. Kyllä, ihastuttavaa.

4.) Mitä musiikkia kuuntelet?
No nyt tulee just jotain humppaa, kun tuolla telkkarissa tulee tuo Tanssii tyhmien kanssa. (Miksi mä katselen tätä?!?) Mutta oikeasti kuuntele rokkia. Ei mutta nyt tuolla telkkarissa alkoi tulla California Dreaming. Mä rrrakastan tätä biisiä!!!

5.) Mitä teit eilen illalla?
Hengailin ensin äiskän kanssa ja sitten tulin loppuillaksi kotiin hengailemaan.

6.) Mitä olet viimeksi syönyt?
Neekerinpusun. Suukon.

7.) Millainen ilma on juuri nyt?
Puolipilvistä, mutta hyvin keväistä. Ihan plussan puolella mennään reippaasti.

8.) Kenen kanssa olet viimeksi puhunut puhelimessa?
Öö... En mä muista. En jaksa tsekata.

9.) Mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa?
No ekana varmaan siihen, että se ylipäänsä on vastakkaista sukupuolta. Sitten riippuu tietty mikä on tilanne. Jos se esimerkiksi puhuu jotain, niin kiinnitän huomiota siihen puheeseen. Jos se taas törttöilee, niin sitten kiinnitän huomiota törttöilyyn jne. Kuolaan miesten hymyä ja hiuksia ja silmiä ja käsiä ja muutamaa muutakin osasta.

10.) Pidätkö tämän viestin lähettäjästä?
Elmis ei kyllä lähettänyt tätä minulle, paitsi ehkä jollain telekineettisellä tavalla. Mutta tykkään kyllä Elmasta ihan hirmu paljon!

11.) Kuinka voit tänään?
Voin vaihtelevalla menestyksellä.

12.) Mikä on lempijuomasi?
Vettä tulee eniten juotua, mutta sitten vaikka cokis zero ja appelsiinimehu ja kahvi aamuisin ja siiderikin joskus maittaa. Ja sitten tietty se alkuperäinen dr pepper myöskin.

13.) Suosikkisi alkoholipitoisista juomista/drinkeistä?
Siideri. Kuiva. Omena. Jos ihan merkkikohtaiseksi ruvetaan, niin Golden Capin Sparkling Dry on loistavaa.

14.) Lempiurheilusi?
There's no such thing. Joskus on tietty ihan kiva liikuttaa oma kroppaa.

15.) Hiustenvärisi?
Tummasuklaa.

16.) Silmiesi väri?
Ruskeanvihreänsekakikertävänkukertavat.

17.) Auringonnousu vai -lasku?
Auringonlasku on kyllä monesti kauniimpi, etenkin kun ei tarvi herätä niin kauhean aukaisin nähdäkseen sen.

18.) Sisarukset ja heidän ikänsä?
Saapi paljastella itse, jos mielii.

19.) Lempikuukautesi?
Voi että. Kyllä se melkein kallistuu heinäkuun puolelle, tai elokuun, riippuu kesästä.

20.) Lempiruokasi?
Voi luoja mä vihaan näitä lempi- kysymyksiä... Tykkään melkolailla kaikesta missä ei ole verta tai sisäelimiä.

21.) Viimeisin näkemäsi elokuva?
No se Zeitgeist, mistä puhuin justiinsa eilen.

22.) Lempiviikonpäiväsi?
Perjantaina olen jo vähän tohkeissani ja lauantaina olen jo ihan ekstaasissa!

23.) Lempiharrastus, siis joku muu kuin urheilu?
Jos lempi mitataan sen mukaan mihin on kaikista sitoutunein, niin kyllä se on tämä bloggaus. Epänörtti vastaukseni on, että kaikki musiikkiin liittyvä: soittaminen, laulaminen ja kuunteleminen.

24.) Oletko liian ujo pyytääksesi jotakuta ulos?
Riippuu siitä kuka se jotakuta on. En välttämättä edes halua pyytää sitä ulos. Enkä mä ketään randomia tyyppiä tuolla kadulla pyydä ulos. Etenkin jos ollaan jo ulkona valmiiksi. Hullunahan se minua pitäisi.

25.) Lempimusiikkisi?
Hiphop.

26.) Kesä vai talvi?
No mitäs luulisit? Kesä!

27.) Halauksia vai pusuja?
Molempien tarve olisi valtava.

28.) Suhde vai yhden yön juttu?
Suhde ehdottomasti.

29.) Suklaa vai vanilja?
Suklaa tietty. Vanilja on niin... vaniljaa. Paitsi jos sitä saa maustaa suklaakastikkeella.

30.) Haluatko, että ystäväsi vastaavat?
Jos kysyn, ja joskus tietty vaikken kysyisikään. Sellaset ihmiset on ärsyttäviä, jotka ei vastaa kun kysytään.

31.) No kenet arvioit varmimmaksi vastaajaksi?
Parhaat vastaukset kyllä tulee yleensä sellaiselta ihan hassulta tyypiltä. Ai se olikin varmimmaksi eikä parhaaksi. No kyllä ne yleensä vastaa, jos esitän kysymykseni ääneen. Hiukan outoja kysymyksiä tässä meemissä.

32.) Kenen et usko vastaavan?
Mitä sä nyt jauhat oikein? Jim Morrison ei vastaa, vaikka joka ilta palvontamenoissani esitän monia elämää suurempia kysymyksiä.

33.) Millaista kirjallisuutta luet?
Hyvää, koska huonot jää yleensä kesken. Viime aikoina olen mieltynyt eniten elämäkerralliseen kerrontaan.

34.) Millainen hiirimattosi on?
Tällä hetkellä se on enemmänkin reisi, eikä niinkään hiirimatto. Läppäri on sylissä, nääs.

35.) Lempiseurapelisi?
Jos nyt vastais tähän ihan vakavasti, niin Trivial Pursuit.

36.) Pystytkö koskettaan nenänpäätäsi kielelläsi?
En pysty. Ylähuulella pystyn kyllä.

37) Oletko romanttinen?
Pidän ainakin yllä sellaista imagoa, että en ole.

38). Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa?
En ole.

39.) Lastenkaruselli vai benjihyppy?
Vaikea kysymys sinällään, koska benjihypyssä tulisi varmaan löröt housuun, kun taas karusellissa tulee helposti huono olo. En oikein pysty edes kääntymään 360 astetta akselini ympäri voimatta pahoin. Valkkaan siis benjihypyn, mutta jollekin muulle, kiitos.


No niin. Kiitos ja anteeksi taas. Ymmärrättehän te, sunnuntai...


Youtube


Se on muuten urbaania legendaa, että Mama Cass olisi kuollut tukehtumalla voileipään. Ei pidä paikkaansa.

19. huhtikuuta 2008

The revolution is now

Wille haasteli tässä joku päivä laittamaan omia lemppari- ja inhokkitunnareitaan blogiin. No, tiedän kyllä nyt mitkä ne ovat, mutta en niitä sattuneista syistä laita tänne. Lemppari on nimittäin ehdottomasti se Antiikkia, antiikkia -ohjelman tunnusmusiikki, eikä sitä jostain käsittämättömästä syystä löydy Youtubesta. Inhokki taas on se Salkkareiden ällöbiisi, enkä todellakaan aio saastuttaa blogiani sillä. Hyi!

Mutta niin, piti kertoa siitä kuinka torstaina rakastuin. Menin siis aivan viattomana und rahattomana käymään And eräässä kenkäkaupassa (en kerro nimeä, etteivät kaikki ryntää sinne nyt välittömästi), lähinnä tennareita katsomassa, ja mitä minun vanhat silmäni näkivätkään. Siinä ne olivat hyllyllä, niin punaisina, niin kauniina ja ah niin kalliina! Hinta likenteli 90 euroa, joten lähes nollasaldoisen tilin omistajana en saattanut niitä ostaa. Visa tosin yritti viekoitella minua rahapussistani, mutta onneksi minulla oli myös järjen ääni mukanani. Teki todella kipeää jättää ne sinne kauppaan. Sydämeni oikein särkyi, kun ne jäivät katsomaan perääni.



Meillä on nyt kuitenkin kahden viikon harkinta-aika, muuttaako yhteen vai erotako lopullisesti. Tein nimittäin päätöksen, että jos löydän nuo kengät vielä ensi kuussa, niin ostan ne. Jos niitä taas ei enää ensi kuussa ole, niin silloin niiden ei vain ollut tarkoitus päätyä minun jalkoihini. Mutta ainakin ne olivat niin kauniit ja olen silloin iloinen siitä, että elämämme edes hetken ristesivät toisiaan.

Sitten vähän vakavempiin asioihin. (Ei sillä, etteikö rakkauteni noihin kenkiin olisi vakavaa). Katselin torstai-iltana netistä leffan Zeitgeist. (Tuolta linkin takaa sen voi kukin katsella halutessaan, kesto 116 minuuttia ja suomenkieliset tekstitykset). Tuntuu, että koin monenlaisia valaistumisia sitä katsoessani. Ensinnäkin tulin entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että kristinusko on täyttä puppua (kuten muutkin uskonnot, toim.huom.) ja tästä eteenpäin(kin) aionkin palvoa vain aurinkoa ja tähtiä. Vakuutuin entisestään myöskin siitä, että rahan- ja vallanahneus saa ihmiset tekemään mitä kamalampia asioita. Aika pelottavia tulevaisuuden skenaarioita maalaili se elokuva, enkä oikeastaan näe mitään syytä miksi elokuvan tekijät tahtoisivat vain pelotella ja provosoida. Tuo on sellainen elokuva, joka jokaisen (etenkin amerikkalaisen, mutta myös meidän muiden) pitäisi katsoa. Helpompi on tietysti olla ajattelematta näitä asioita ja kohauttaa vain hartioita, koska tietohan tunnetusti lisää tuskaa. Minut tuo leffa ainakin pysäytti, suosittelen katsomaan.

Hauskaa viikonloppua kuitenkin!

18. huhtikuuta 2008

Paskaaks tässä

Heräsin tänään aamulla ihan liian aikaisin, enkä saanut enää nukuttua, kun vatsaa kipristeli. Minulla oli tänään työhaastattelu ja ilmeisesti jännitin sitä, vaikka en kyllä yleensä etukäteen kauheasti jännittele asioita. Onko sekin joku vanhenemisen merkki, että alkaa jännittää enemmän kaikkia tuollaisia juttuja? No haastattelu itsessään meni ihan ok, kai, en tiedä. En osaa myydä itseäni enkä jaksaisi vastailla samoihin kysymyksiin joka paikassa. Meni hyvin tai ei, niin ei sieltä kuitenkaan varmaan mitään ole luvassa kesäksi ainakaan. Toivossa on tietysti hyvä elää.

Kun lähdin työhaastattelusta, niin päälleni lysähti yhtäkkiä jostakin ihan massiivinen ahdistus. Aloin ajatella työjuttuja ja tulevaisuutta ja kaikkia sen osa-alueita, ja yhtäkkiä tuli sellainen olo, että ei mistään ikinä tule mitään. Samaa paskassa tarpomista päivästä toiseen. Olin alunperin ajatellut mennä käymään vanhempieni luona sen haastattelun jälkeen, mutta jotenkin mielialani löi niin maihin, että jäin vain tassuttelemaan ympäri Sokosta lasittunein silmin. Päätin sitten lähteä kotiin. Kotiin päästyäni spontaanisti itkin hetken tässä sohvalla. Sen jälkeen yritin syödä jotain nuudeleita, mutta ruoka ei oikein maistunut, ja yritin nukkuakin, mutta en oikein saanut nukuttuakaan. Havahduin vähän väliä, kun joku naapuri paiskasi oven kiinni. Lopun aikaa olen sitten vain ollut surullinen ja vittuuntunut vuoron perään.

Siis kaikkihan on ihan hyvin ja tiedän, että tämä tästä taas kohta, ei ole mitään syytä rypeä missään pohjamudissa. Juuri nyt vaan tuntuu siltä, että mitä helvetin järkeä missään on. Ja tulevaisuudessa on tärkeämpiäkin asioita kuin työ, mutta nekin pelottaa yhtälailla. Joskus sitä vaan tuntee olevansa niin yksin.

Piti kertoa teille siitä miten rakastuin eilen, aivan äkkipäätä ja yllättäin, mutta en jaksa nyt kirjoitella mitään iloisia juttuja. (Vaikka oli siinä sitä eroamisen tuskaakin tietysti). Mañana. Maybe, baby.


Youtube


So long, farewell!


Lisäys klo 20.02: No okei, tämä nyt sentään jo nauratti. Melko elämästä vieraantuneita ihmisiä. (via)

17. huhtikuuta 2008

Kuiskaava rotta ja hiipivä hepokatti

Nyt tulee kyllä sellaista pimpelipomia, että ei paremmasta väliä. Annikki (aurinkokala, kuuvesimies ja nouseva leijona) haastoi eilen minut (aurinkokaksoset, kuuleijona ja nouseva rapu) paljastamaan blogimaailmalle sisimpäni, sen todellisen minäni. Ja sitä saa mitä tilaa. Ensin kuitenkin pieni saate siihen mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan:

"Tähdet ovat omavaloisia, yleensä pallomaisia ja kaasumaisia taivaankappaleita. Maailmankaikkeus koostuu tähdistä, tähtienvälisestä aineesta ja tuntemattomasta, näkymättömästä aineesta. Tähdet syntyvät tähtijoukkoina tähtienvälisen aineen pilvistä. Aurinko on tavallinen tähti." [lähde]

No niin, nyt kun tiedätte tuon, niin voimme jatkaa...




Aika tiukkaa analyysiä sieltä pukkasikin. Olin heti aivan nöyränä ja polvillani tämän tieteenhaaran edessä. Tähtikartta kertoo:

Aurinko Kaksosissa
Kaksonen on opportunisti. Hän ilmaisee itseään luontevasti ja on nopea oppimaan uusia asioita.
Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on hyvätahtoinen. Kaksonen pitää matkustamisesta ja henkisestä työstä.
Heikkoudet: Kaksosella on ailahteleva ja hajanainen luonne. Hän haaskaa energiaa tekemällä liikaa asioita kerralla.


No jaa. Noista hyvistä puolista en osaa sanoa, mutta heikkoudet kyllä meni aika nappiin. Viimeksi eilen illalla ailahtelin. Enkä ikinä tee yhtä asiaa loppuun, kun aloitan jo seuraavaa.

Kuu Leijonassa
Leijona on rohkea ja tietää miten ottaa riskejä. Hän on rehellinen, ylväs ja terävä. Hän arvostaa ja kunnioittaa suuresti lakia. Leijona on hyvä organisoija. Hän valitsee ystäviään eikä ole heidän vaikutusvaltansa alla. Suurenmoisuus on hänen mieleensä.

Heikkoudet: hyvin ailahtelevainen ja liian ylpeä. Huono hallitsemaan tunteitaan.


Okei, tuli jo selväksi: olen ailahtelevainen. En myöskään osaa hallita tunteitani. Älkää enää ruoskiko! Näytin äidille näitä kahta edeltävää pätkää ja äidin mukaan noissa meni aika paljonkin nappiin. En uskaltanut kysyä tarkemmin...

AC Ravussa
Rapu saa varmasti ison perheen. Perhe, lapset ja koti ovat hänelle elintärkeitä.


No voi paska. Suurperheen äidiksi tässä sitten on ruvettava.

Lopuista valikoin kyllä vain parhaat palat.

Merkurius Kaksosissa
Kaksonen on eloisa luonne. Hänelle sopii aikaa vievä tutkimustyö. Hän pitää matkustamisesta ja hakee jatkuvasti uutta. Kirjoittaminen on lähellä sydäntä ja hän keskustelee mielellään.

Heikkoudet: Hän kiihottuu äärimmäisen helposti ja hänen mielensä saattaa vaihdella rajusti.


No eiköhän tuo nyt jo tullut selväksi, että se mieliala heittelee kuin pingispallo. Miksi minusta vielä kaiken lisäksi tuntuu, että tuo on se ainut kohta, jossa nämä horrorskoopit osuvat oikeaan?

Venus Ravussa
Rapu on hellä ja rakastaa kotia ja perhe-elämää. Hän on kekseliäs, rakastaa lapsia ja luontoa. Hän on hyvin romanttinen ja arvostaa partneriaan/suhdettaan. Rapu unelmoi siitä Suuresta Rakkaudesta.

Heikkoudet: Rapu pitää rauhallisesta perhe-elämästä, eikä osaa olla määräävä. Mieliala on vaihteleva.


Nyt alkaa jo riittää tuo mielialojen vaihtelevuudesta jankuttaminen... Rakastaa perhe-elämää ja lapsia? Minä? Tätä en tiennytkään itsestäni. Kotona on kyllä kiva olla. Romanttinen? Unelmoi Suuresta Rakkaudesta? Antakaa nyt jo haulikko!

Jupiter Ravussa
Rapu omaa rauhallisen luonteen. Hänellä on vilkas ja kekseliäs mielikuvitus. Hän viihtyy kotona ja omistaa paljon tavaroita. Rapu on erinomainen kokki, koska hän osaa taikoa hienoja kokonaisuuksia pienistä aineista.

Heikkoudet: Hän syö liikaa ja on hyvin eristäytynyt, koska hän viihtyy parhaiten kotona.


Tuo varmaan muuten on ihan ok, paitsi kokkaustaidoistani tähdet eivät tiedä näemmä mitään. Tiedänpähän nyt ainakin mitä syyttää liikakiloista: Jupiteria.

Uranus Skorpionissa
Skorpioni on älykäs ja ovela. Hän arvostaa tutkimustöitä yli kaiken ja on lisäksi hyvin aistillinen.


En nyt tutkimustyötä niin älyttömästi arvosta, mutta olen kyllä mielelläni älykäs ja ovela. Kuin kettu.

Neptunus Jousimiehessä
Pitkät matkat ja kaukaiset kohteet ovat jousimiehen mieleen. Vesi on hänelle merkityksellinen elementti.


Kyllä. Voisin lähteä Australiaan uimaan.

Pluto Vaa'assa
Vaa'alle Pluto aiheuttaa muutoksia.


Muutoksia? Mitä muutoksia?!? Aika auki jätettiin nyt tämä homma.

Kuu huoneessa II
Olet erittäin kekseliäs ja tuottelias silloin, kun on mahdollisuus ansaita rahaa. Sinulla on tiedossa paljon muutoksia ja matkoja elämäsi aikana.


Tarkoittaako tämä nyt sitten että muutan monesti pitkien matkojen päähän?

Merkurius huoneessa XI
Keräät ympärillesi runsaan joukon älykkäitä, kultivoituneita ihmisiä, joiden kanssa sitten keskustelet mielelläsi. Tulet hyvin toimeen nuorempien ihmisten kanssa ja ystäväpiirisi vaihtuukin jatkuvasti.


Voitte siis pitää itseänne älykkäinä ja kultivoituneina ihmisinä, jos parveilette siinä ympärilläni. Ja nuorina myös.

Venus huoneessa XII
Kannat vastuuta syrjäytyneistä ja köyhistä, olet sosiaalisesti vastuuntuntoinen ja arvomaailmassasi on moraalilla suuri merkitys, vaikka sinulla saattaakin olla salaisia rakkaussuhteita.
Pidät yksinkertaisesta elämästä, luonnosta, eläimistä ja olet rauhaa rakastava. Ihmissuhde onnistuu parhaiden ammatillisissa merkeissä.

No johan tiesi. Tosin työkavereihin ei kyllä parane sekaantua.

Mars huoneessa III
Aktiivisuutesi ilmenee ikäänkuin henkisyytesi kautta, voit olla varuillasi, luottavainen mutta sarkastinen, kriittinen, tuottelias.
Saat helposti sen, mitä haluat, vaikutat toisiin ikäänkuin fyysisten tasojen ulkopuolella. Mielenliikkeesi ovat nopeita ja voimakkaita.

Ihanaa, että oikein tähdet vahvistavat minun olevan sarkastinen. Mielenliikkeet jälleen heittelehtivät.

Saturnus huoneessa III
Olet sitoutunut opiskelija. Luottamus on sinulle tärkeää ja otatkin tehtäväsi vakavasti, tarvitset aikaa pystyäksesi keskittymään niistä suoriutuaksesi. Ystäväpiiriisi kuuluu muutamia harvoja, mutta sitäkin läheisempiä henkilöitä.


Höpö höpö. En ole kovinkaan sitoutunut opiskelija ja teen kaiken vasemmalla kädellä huitaisten. Ystäväpiiri pitänee paikkansa.

Uranus huoneessa V
Olet suuri seikkailija ja jopa pidät siitä, ettet ole tietoinen tulevasta. Rakkausseikkailusikin noudattavat tätä linjaa ja niitä on lukuisia, mutta myös ongelmaisia. Muutenhan niissä ei mielestäsi olisi mitään hohtoa.


Nyt on tainnut uranus eksyä ihan väärään huoneeseen.

Huone II Leijonassa
Toinen huone kuvaa arvomaailmaa henkilökohtaisella tasolla ja se heijastuu tuottavan toiminnan kautta hankittavana perusturvallisuutena. Vaikutusvaltaisten tuttavien ja sukulaisten ansiosta odotettavissa on taloudellista onnistumista. Vaarana tuhlata enemmän kuin ansaita.


Nuo taloudelliset onnistumiset taisivat mennä jo tuossa viime vuosituhannen lopulla. Ja jokainen penni meni. Vaara on siis todellinen.

Huone IV Neitsyessä
Olet tunnollinen vanhempi, joka valvoo yön sairas lapsi käsivarsillaan ja muutenkin huolehtii lasten hyvinvoinnista tunnollisesti. Pidät kodista erinomaista huolta ja osaat hoitaa perheongelmat esimerkillisen hyvin.


Siis sen lisäksi, että niitä lapsia on jotain kymmenen, niin rupean vielä hoitamaan niitä ihan sekapäisenä. Ja se uraputki hoituu tietysti toisella kädellä. Olen vaan aika super.

Huone VI Jousimiehessä
Pidät työstä, jossa saa liikkua paljon paikasta toiseen, myös eri kulttuureihin. Heikko kohta kehossa on verenkierto.

Verenkierto??? Apua!!!

Huone VIII in Vesimiehessä
Odottamaton, yllättävä perintö.


Perintö kuulostaa hyvältä. In vesimiehessä?

Huone X Kaloissa
Ammatillisesti menestyt parhaiten silloin, kun saat puolustaa tasa-arvoa.

Ettäs tiedätte.

Huone XII Kaksosissa
Saat vaistomaisesti yhteyden täältä poisnukkuneisiin.


Hyi kamala. Entä jos ei taho?

Nuo planeettojen väliset yhtymät ja sekstiilit ja trinit sekä oppositiot kertoivat kyllä sitten niin ristiriitaista tietoa, että eiköhän jokainen löydä niistä jotain itseensä sopivaa. Kuten aina horoskoopeissa. Kyllä nyt taas tunnen itseni läpikotaisin ja olen ehkä jopa hieman kuin uudesti syntynyt. Jos joku tästä lähin tulee väittämään vaikka että olen tyhmä, laiska ja saamaton, niin voin aina kaivaa syntymäkarttani esiin ja todistaa väitteen vääräksi.

Kyllä ne tähdet vaan tietävät.


Ps. Jos jollekin jäi nyt epäselväksi tämän postauksen sarkastinen luonne (Mars kuitenkin todistaa minun olevan sarkastinen), niin selvennetäköön, että pidän astrologiaa ihan höpöhöpö-tieteenä. Minua ei oikein mitenkään saa vakuuttuneeksi siitä, että planeettojen asento syntymähetkellä vaikuttaisi siihen minkä luonteinen ihminen olen. Sorry.

16. huhtikuuta 2008

OMG LOL WTF


Oli tuossa aiemmin päivällä paljonkin kaiken näköistä sanottavaa, mutta oli pakko ottaa torkut ensin, joten kaikki järkevä sanottava siivilöityi pois päästäni ja jäljelle jäi vain löpinä. Siihen saatte nyt siis tyytyä.

Ihan ensimmäiseksi on pakko korjata, että tuo edellisen postauksen merkkihän on siis tietysti pyöriäis-merkki eikä delfiini-merkki, kuten sanoin. Siis pyöriäinen. Porpoise. Tiedän että pyöriäinen on eri kaveri kuin delfiini, vaikka vekkuleita ovatkin molemmat. Tyhmä minä. Tyhmä.

No niin. Se siitä itseruoskinnasta. Luin tuossa taannoin Katapulttilasta, että Villi Pohjola on alkamassa Suomen telkkarissa (kyllä, sekin tieto piti saada Kölnistä asti), mutta ei kukaan varoittanut, että se alkoi jo viime viikolla! Onneksi eilen illalla huomasin tsekata asian, eikä minulta jäänyt näkemättä kuin ensimmäinen jakso siitä. Vähän hölmösti se kyllä tulee keskellä viikkoa (keskiviikkona) keskellä päivää (joskus kolmelta). Mikä aika tuo on katsoa televisiota?! No onneksi on tallentava digiboksi. En ole vielä katsonut tämän päivän jaksoa, joten en voi raportoida tuosta nostalgisesta sarjasta. Toivottavasti se ei ole muuttunut huonoksi. Ed oli ihana.

Kävin tänään ostamassa kirjekuoren Tiimarista. Kirjekuoren hinta oli 70 senttiä. (Se oli sellainen iso pehmustettu). Menin kassalle ja huomasin, että rahapussissani oli rahaa tasan 65 senttiä. Olin siinä ihan että OMG, pitääkö tässä alkaa kortilla maksaa näin pieni ostos. Muistin sitten kuitenkin, että Tiimareistahan saa opiskelija-alennuksia. Kysyin myyjältä että saako tästäkin ostoksesta opiskelija-alennuksen. Myyjä sanoi että saa. (Terkkuja vaan, jos satut lukemaan tämän täältä). Kysyin että paljonkos se sitten tekee ja näytin opiskelijakorttiani. Myyjä sanoi että no siitä vähennetään se 10 %. Olin vähän siinä kassalla, että eh, asiakasko täällä nyt joutuu harjoittamaan matematiikkaa ja laskemaan itse ostostensa loppusumman. Lopulta myyjä kuitenkin suostui kertomaan hinnan (olisin kyllä osannut sen itsekin laskea, mutta jotenkin kaupassa odottaa myyjän kertovan paljonko rahastaa) ja se oli onnekkaasti tasan sen 65 senttiä. (Tai oikeasti 63 senttiä, mutta tehän tiedätte, ettei meillä ole viittä senttiä pienempiä kolikoita). Jotenkin lapsellisella tavalla ilahduin tästä sattumasta, että hinta oli tismalleen sama kuin säälittävien kolikoitten summa rahapussissani ja mainitsin ääneen asiasta myyjälle. Myyjä vastasi "joo" ja näytti siltä kuin olisin yrittänyt varastaa tai vähintään huijata alihintaan sen kirjekuoren sieltä kaupasta. Tuli vaan mieleen, että pitäisikö käydä tänään tsekkaamassa aasiakas.netistä olenko päässyt sinne sinä "ikävänä asiakkaana, joka häiritsi myyjän päivää puhumalla". Okei, myyjällä voi olla huonoja päiviä ja myyjäkin voi olla väsynyt, mutta jotenkin tuli vaan hiukan tyhmä olo. Roskapönttössä oleva hemmokin olisi varmaan hymyillyt helpommin.

Tuon jälkeen jouduin vielä kaupassa ostoskärryjen panttivangiksi yrittäessäni pakata ostoksiani kassalla, mutta siitä en jaksa enää avautua. (No siis joku toinen asiakas työnsi omat kärrynsä ikään kuin tukkien pakoreittini niin, että jäin kahden kassan väliin sinne koloseen. Saatoin poistua paikalta melko mielenosoituksellisesti tönäisten niitä kärryjä. Dille!)

Vähän nyt kyllä jännittää, että valkkaako Antti tänään Merin vai Bettinan!

15. huhtikuuta 2008

Hörön lörön

No niin, tässä se nyt vihdoin on. Paranneltu versio tuosta Blogging with a purpose -merkistä. Parikin eri versiota on tarjolla Brimpsukan blogissa. Minä otin itselleni tuon delfiini-version. Ihuna. ^_^



Kävin tänään antamassa sormenjälkeni. En tosin poliisiasemalla vaan kuntosalilla. Sinne pääsee reenaamaan sormenpäätään vilauttamalla. Mietin vaan, että mitäs sitten jos sattumalta loukkii yhtä aikaa molempien etusormiensa päät? Sittenkö ei urheilla? Nyt kun vielä saisi hilattua perseensä tästä sohvasta ja mentyä heiluttamaan sitä kuntosalin laitteisiin. Bikinikuntoon ehkä jo kesäksi 2010! Tästä se lähtee.

Tämän kuun budjettini on aivan kuralla, mutta tänään oli pakko silti sijoittaa hiusväriin. Kauhean kalliita mömmöjä ovat ne, mutta onneksi Anttilassa oli joku alennus ja kärsin vain kahdeksan euroa. No joka tapauksessa, oli pakko värjätä tuo järkky juurikasvu piiloon, kun perjantaina on työhaastattelu. (Kuten ne jo tietävätkin, jotka eilen jaksoivat nuo meemivastaukset lukea. Hahaa, busted!) En tiedä mitä siitä haastattelusta seuraa, kun siinä on vähän niks ja naks, mutta jos siitä jotain poikisi, niin olisi tietty kiva. Sen näkee sitten.

Huomenna pitäisi jaksaa raahautua luennolle aamulla. Tänään en jaksanut. Luen niin jännää kirjaa (tai no, kamalaa), että en millään malta käydä ajoissa nukkumaan ja aamulla se sitten kostautuu, kun on silmät ristissä. Lainasin siskolta tuon Pimeän poika -kirjan ja se on kyllä melko ahdistavaa luettavaa, eritoten kun sen tietää olevan ihan tosi juttu.

Nyt katselen sivusilmällä tuota Boys don't cry ja yritän olla ahdistumatta siitäkin. Huomiseen!

14. huhtikuuta 2008

Hyvää yötä!

Tehän tiedätte ne videot, joissa käsketään tarkkaan katsoa jotain tiettyä asiaa ja sitten siihen ruutuun lävähtää joku zombie kirkumaan, jonka jälkeen joutuu vaihtamaan housunsa, kun on pelästynyt niin? No tämä on vähän vastaavanlainen (varoitus), mutta ei oikeasti yhtään pelottava. Tuossa videolla tuon kissan takana on jokin kummitus. Ja se kissa näyttää oudon tutulta...


Youtube


Hah hah. Kauniita unia!

Turhakemeemi osa II sekä räimettä

Eilen en ehtinyt enkä jaksanut blogata ollenkaan, paitsi kuvablogiin tietty. Ulkona on yhtäkkiä ihan talvi. Ottaa päähän. Ei ole kesätöitäkään. (Tai on, muttei mitään uutta ja innovatiivista). Ottaa päähän. En vieläkään jaksa aloittaa uutta kuntoiluharrastustani. Ottaa päähän. On menkkakalsari-päivät. Sekin ottaa päähän.

En jaksa nyt heittää kehiin kuin taas yhden meemin ja loppuun biisin, joka parantaa kaikki päähän ottamiset. Tuossa viikonloppuna sattuneista syistä lueskelin Hurmiksen arkistoja ja pöllin sieltä jonkun meemin tammikuulta 2007. En ehkä ole vastannut näihin kysymyksiin, kun en blogannut vielä silloin. Hirmu jännää!


Ensimmäinen lävistys/tatuointi: Kuten tuosta edellisestä meemistä kävi ilmi, niin minulla ei ole lävistyksiä eikä tatuointeja. Mutta ekat korvisten reiät sain ensimmäisen luokan kevätjuhlapäivänä.
Ensimmäinen luottokortti: No tuo visahan tuolla lompakossa kiiltelee. (Niin joo, tai Stockan tilikortti oli tietty sitä ennen.)
Ensimmäinen vihollinen: Minulla ei ole ikinä ollut oikein mitään luontaisia vihollisia. Paarmat kyllä yrittävät usein kesäisin tappaa meikäläisen.
Ensimmäinen konsertti: En muista tarkalleen konserttia, mutta ala-asteella meitä aina raahattiin kuuntelemaan Tampereen kaupunginorkesteria tai jotain. Atso Almila on jäänyt elävästi mieleen.
Ensimmäinen artisti jota muistat kuulleesi kodissasi: Voi äly. En kyllä voi väittää muistavani. Äiti on varmasti kyllä kuunnellut monenlaista, mutta en osaa nyt nimetä yhtäkään.

Viimeisin pitkä automatka: Pääsiäisenä ensin Keski-Suomeen (tämä tosin junalla, loput autolla), josta Etelä-Savoon ja sama takaisin päin.
Viimeisin suudelma: En jaksa enkä välitä muistella sitä.
Viimeisin lukemasi kirjaston kirja: Se oli koulukirja, en halua muistella sitäkään. Viimeisintä epäkoulukirjaakaan en muista, koska tapaan ostaa kaikki kirjat aina omaksi ja lainaan tosi harvoin kirjastosta.
Viimeisin nähty elokuva: No se Polanskin Pianisti tuli justiinsa joku ilta Teemalta.
Viimeisin puhelu: Puhelin soi justiinsa äsken ja keskustelin hetken itselleni tuntemattoman henkilön kanssa ja sovin työhaastattelusta perjantaille.
Viimeisin soitettu CD: Odottakaapas hetkinen, kun käyn katsomassa soittimesta... Kyllä, se on Toolin 10,000 Days.
Viimeisin ärsytys: No niitähän tuli tuossa postauksen alussa mainittua muutama. Lähinnä tämä olotila tällä hetkellä ärsyttää päällimmäisenä. Ja vähän huoltomies, kun ei voi tulla tsekkaamaan tuota kylppärin patteria.
Viimeisin juotu juoma: Kahvi.
Viimeisin nalkutus: Siis minähän en nalkuta. Vähän vaan aina huomautan.
Viimeisin vierailtu nettisivu: Blogilista varmaankin, jos ei tätä bloggerin sivua lasketa.

Olen: vähän hämmentynyt ja tavallaan kuitenkin innoissani, johtuen edellä mainitusta puhelusta.
Haluan: niin monia asioita tällä hetkellä.
Minulla on: aika erikoiset vaatteet päällä tällä hetkellä. Alaosassa joogahousut ja yläosassa pitsireunainen naruolkaimellinen yöpaita.
Toivon: mielekästä työpaikkaa ihan ok palkalla.
Vihaan: kuukautisia. (Älkää vaan tulko selittämään, että pitää iloita tästä naisellisuudesta!)
Kuulen: linnun liverrystä ja joku naapuri paiskoo ovia.
Pohdin: tällä hetkellä tulevaa kesää aika paljon.
Rakastan: kesää.
Minuun koskee: vatsaan sekä niska-hartiaseudulle.
Minä aina: olen kauhean dramaattinen.
Minä en ole: kovin reipas tänään.
Tanssin: jos siltä tuntuu.
Laulan: melkein aina musiikkia kuunnellessani (yksin tai jonkun onnettoman seurassa, en julkisilla paikoilla) ja joskus vaikken kuuntelisikaan.
Itken: vain (omasta mielestäni) hyvästä syystä.
En ole aina: terävin kynä penaalissa, vai miten se meni.
Kirjoitan: blogia.
Voitan: usein lippuja erinäisiin tapahtumiin.
Häviän: rahapeleissä.
Hämmennyn: kun en osaa päättää.
Tarvitsen: ystäviäni.
Minun pitäisi: vähän tomeroitua tänään ja tehdä edes jotain järkevää.

Pidätkö päiväkirjaa? Jos tätä blogia voi päiväkirjaksi sanoa, niin kyllä sitten.
Onko ruuanlaitto sinusta hauskaa? Yksin se on aika pirun tylsää.
Onko sinulla salaisuus, jota et ole kertonut kenellekään? Ei omaa salaisuutta. Olen yhdelle ihmiselle luvannut olla kertomatta yhtä asiaa kenellekään ja sen lupauksen olen pitänyt. En ole kertonut edes hänelle itselleen, koska hän oli melkoisessa humalatilassa kertoessaan asiasta minulle eikä ehkä muista minun tietävän siitä.
Oletko suudellut vastakkaisen sukupuolen edustajaa? Aika hurja tunnustus, mutta kyllä näin on tullut tehtyä!
Pidätkö valokuvattavana olemisesta? Enpä erityisemmin, koska lopputulos on aina jotain ihan kamalaa.
Oletko kiivennyt puuhun viimeisen puolen vuoden sisällä? En ole. Puut ovat olleet niin kovin kylmiä ja usein myös märkiä viimeisen puolen vuoden ajan.
Oletko koskaan hengittänyt heliumia ilmapallosta, että saisit puhua hassulla äänellä? En, sääli.

Oletko ihastunut? Olen.
Haluatko mennä naimisiin? Se ei suoranaisesti ole tavoitteeni, mutta jos oikea tyyppi kosii, niin en aio kieltäytyä.
Kärsitkö matkapahoinvoinnista? Kyllä, toisinaan. Pienenä enemmän kuin nyt isona.
Oletko terveysintoilija? En valitettavasti.
Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa? Tulen.
Pidätkö ukkosmyrskyistä? Pidän. Mikäli en ole keskellä metsää sen iskiessä.
Tämänhetkinen hiustesi väri? Mustanruskea, paitsi tyvestä vain ruskea. Pitäisi värjätä.
Syntymäpaikka? Tampereen yliopistollinen sairaala, joka taisi olla siihen aikaan vain Tampereen keskussairaala.

Lempi-
Numero: Taas näitä. En lemmi numeroiden kanssa.
Väri: tummanpunainen.
Päivä: lauantai.
Kuukausi: heinäkuu.
Vuodenaika: kesä.
Juoma: vesi.
Puu: poppeli.

Söpöily vai vehtaus: söpöily.
Kylmä vai kuuma kaakao: kuuma.
Maito-, tumma-, vai valkoinen suklaa: tumma.
Vanilja vai suklaa: suklaa.
Mansikka vai vadelma: mansikka. (Ei mun näköjään edes tarvi muuttaa näitä Brimin vastauksia, viisi peräkkäistä samaa vastausta.)
Peruna, riisi vai pasta: Vaikea päättää. Riippuu mitä sen kanssa on tarjolla.
Auringonlasku vai -nousu: lasku.
Tähdet vai kuu: Eihän noiden välillä voi valita. Molemmat on ihania. Mutta kuu tietysti on uniikkikappale ja melko mahtava juttu. (Paitsi kuunkierto on perseestä, fyi).

Viimeisen päivän aikana, oletko...
Itkenyt? En ole, koska on ollut mukavaa. (Päiväksi lasken nyt siis viimeiset 24 tuntia).
Auttanut jotakuta? Olen omalla atk-nörtähtävällä tavallani.
Ostanut jotain? En ole.
Ollut sairas? Kivulias ainakin.
Käynyt elokuvissa? En ole.
Käynyt ulkona syömässä? En ole viimeisten 24 tunnin aikana syönyt edes muuta kuin jugurttia, ruisleipää ja pikkuleipiä.
Sanonut "minä rakastan sinua"? En muuten ole.
Kirjoittanut oikean kirjeen? En oo.
Puhunut entiselle tyttö-/poikaystävälle? Sehän olisi aika sattumaa jos olisin nyt juuri puhunut sille, kun ei olla nähty varmaan kolmeen vuoteen eikä soiteltukaan.
Ikävöinyt entistä tyttö-/poikaystävää? No tuo edellinen kysymys oli aika johdatteleva, mutta ei tässä nyt ikävä ehtinyt pukata. Tosin jäin miettimään pitäisikö sille meilata. Nääh...
Kirjoittanut päiväkirjaan? No siis blogiin olen vääntänyt tällaista erihauskaa meemiä.
Puhunut vakavia? En mä tiedä. Ihan tavallisia ja iloisia asioita ainakin.
Ikävöinyt jotakuta? Olen, sellaisella höpsöllä tavalla.
Halannut jotakuta? Enpä ole.
Riidellyt ystävän kanssa? En ole varsinaisesti riidellyt, mutta olen jättänyt ottamatta yhteyttä, koska eräs asia on ottanut kupoliin perjantaista lähtien.

Voisitko koskaan...
Suudella samaa sukupuolta olevaa? Kai voisin, mutta en tiedä oikein miksi niin tekisin. Jos jotain poskipusua ei siis lasketa suudelmaksi.
Syödä hyönteistä? Syön niitä joka kesä pyöräillessäni.
Hypätä benji-hyppyä? En varmaan kyllä uskaltaisi. Suurin osa Särkänniemen laitteistakin on minulle ihan liikaa.
Hypätä laskuvarjohyppyä lentokoneesta? Se voisi olla kivaa, mutta en tiedä uskaltaisinko.
Tappaa ketään? Korkeintaan itsepuolustukseksi, mutta toivottavasti silloinkaan ei tarvisi mennä noin pitkälle.
Kävellä tulisilla hiilillä? Olen sen verran hullu, että voisin kokeilla. Jos joku opettaisi oikean tekniikan ensin.
Olla kasvissyöjä? Voisin, mutta en haluaisi.
Lyödä tuntematonta? Joskus kyllä tekee mieli heittäytyä väkivaltaiseksi.
Laulaa karaokea? Voisin, mutta en mielelläni.
Vetää ympärikännejä? No problem.
Olla myymälävaras? No enpä näe syytä miksi olisin.
Katsoa pornoa? Voin, mutta harvemmin siitä mitään kiksejä irtoaa. Eksän kanssa kokeiltiin joskus, mutta taisi jäädä seksit harrastamatta siltä illalta.
Värjätä hiuksiasi sinisiksi? Voisin. Joskus ne olikin melkein siniset, tosin vahingossa.
Osallistua Suureen Seikkailuun? Mikäs ohjelma tää nyt olikaan... En usko, että osallistuisin mihinkään tosi-tv -ohjelmaan.
Olla meikattuna julkisesti? Herttinen siis, ehkä just kehtaisin!
Olla ilman meikkiä julkisesti? Ja olenkin aika usein.
Huijata kokeessa? Yleensä huijaan olevani fiksumpi kuin oikeasti olen.
Laittaa jonkun itkemään? En siihen suoranaisesti pyri, mutta joskus kyllä onnistun.
Valvoa koko yön? Voisin. Tosin nuoruusvuosina se oli huomattavasti helpompaa. Nykyisin alkaa jossain vaiheessa aina pilkkiä.


No siinähän tuli taas kerrottua kaikenlaista sontaa itsestäni, ja kiviäkin kiinnosti.

Ja sitten se biisi. Viikon voi aloittaa rauhoittumalla tämän biisin parissa. Silmät voi sulkea (herkkähermoisten kannattaa pitää ainakin videon muutama ensimmäinen sekunti silmät kiinni, tosin lolcatsien ystävien kannattaa ehkä avata ne silmät hetken päästä) ja antaa musiikin viedä. Minä ainakin nautin tästä joka solullani. Se on melkeinpä orgastista. Voin kertoa, että kun löysin Toolin, niin se oli melkein kuin olisi monen ihan ok:n peuhauskaverin jälkeen löytänyt maailman parhaan rakastajan. Kuunnelkaa.


Youtube


Näillä mennään. Hyvää viikon alkua!

12. huhtikuuta 2008

Achtung baby!

First thing first. Elikäs sain siis Sirenitalta tällaisen arvomerkin tuossa päivänä eräänä. Kiitos kunniasta!



Olen nyt sitten kauhea anarkisti (merkin mukana tuli tiukka säännöstö), enkä jaa tuota merkkiä eteenpäin. Nimittäin sattuneista syistä selvitin eilen tuon merkin alkuperän ja sen ideahan oli alunperin antaa tunnustusta nimen omaan kristillisille bloggaajille. Ja koska en oikein puhu tuon asian puolesta, en myöskään halua jakaa sitä eteenpäin. Paitsi Brimille, syystä jonka tulette näkemään sitten ehkä ensi numerossa.

Tänään on ollut mukavan keväinen päivä. Kaupassa käydessäni puin päälleni takin sijasta toppaliivin. Mietin siinä sitten kävellessäni, että mikä oikeastaan on toppaliivin funktio? Eihän siinä oikeasti ole mitään järkeä. Paksu ja lämmin toppavaate, jossa ei ole hihoja! Eli se lämmittää, mutta sitten oikeasti palelee kuitenkin ihan hitosti! Tai jos ei palele, niin sitten se on aivan liian paksu vaate jo niille keleille. Kyllä sillä kauppaan ja takaisin käveli, mutta muuten olisi käsivarret kyllä jäätyneet. Kuka on keksinyt toppaliivin idean?

Listasin kuvablogissani kevään merkkejä, mutta unohdin listasta terassit. Tuossa meidän lähipubissa oli näköjään terassikausi jo alkanut ja ulkona oli nauttimassa oluitaan monta onnellista ihmistä. Näin myös tänään ensimmäiset sinivuokot ja lakkasin varpaankynnet. Linnuillakin on kevättä rinnassa. Eilen kun olin kotona ikkuna auki, niin jostain kuului melko kovaa pulun kujerrusta. Myöskin lokit ovat saapuneet keskuuteemme kiljumaan. Ja kaupassa ilahduin, kun huomasin Suklaapilvi-jäätelön tulleen takaisin!

Harrastin tänään oikein haute cuisinea ja tein ruoaksi tres excéllencé chicken de terre ancienté. Suomeksi sanottuna siis otin jääkaapista kanasuikaleita, joissa oli tänään viimeinen käyttöpäivä, avasin pakkauksen, pudotin sen alassuin lattialle, keräsin kanasuikaleet lattialta ja heitin pannuun. Lattian kautta käynyttä melkein vanhaa kanaa riisin kera. Ja kaiken lisäksi onnistuin jotenkin polttamaan riisitkin kattilan pohjaan kiinni...

Nyt katselen Ameriikan Idolssia. (Tai katselin, se ehti loppua jo). Tuo Jason Castro on sitten hirmuisen sulkku. Ne silmät ja se hymy... Ja aussi-Michael taas vetoaa minuun miehekkäämmällä tavalla. Molemmat ovat siis oikein hyviä laulajia, tarkoitin sanoa. Toivottavasti molemmat voittavat tämän kilpailun. Tosin Jason oli jo viime viikolla bottom threessä! Ääk!

Taidan kävellä jääkaapille ja korkata sen toisen kirsikkasiiderin.

Turhakemeemi osa I

Lumelta ja parilta muultakin bongasin tällaisen meemin tässä lauantaiaamuni ratoksi. Ei nyt tosin kyllä enää mikään aamu ole.


Oletko suudellut/ muhinoinut varatun kanssa?
- Olen, enkä edes kadu sitä.

Pystyisitkö sulkeutumaan 11 vapaavalintaisen ihmisen kanssa BB-taloon kolmeksi kuukaudeksi?
- Voisi tehdä melko tiukkaa. Yhden vapaavalintaisen kyllä (ja tiedän kuka se olisi, hahaa), mutta en yhdentoista.

Onko sinulla suunnitelmia viikonlopuksi?
- Ei ole, mikä on ihan hyvä asia. Tai siis on toki sellaisia tärkeitä kuten että American Idols pitää katsoa ja sitten vähän naureskella kun Horatio heittää jonkun älyhienon one linerin, laittaa arskat päähän ja ratsastaa auringonlaskuun. Ja kaupasta pitäisi käydä ostamassa ketsuppia ja maitoa.

Onko sinua pussannut kukaan viimeisen kahden viikon aikana?
- In my dreams.

Onko nyt aina niin järkevää kuunnella sitä järjen ääntä?
- Ei se aina ole järkevää. Koska järki voi joskus sanoa pahoja asioita, ja jos ei koskaan ota riskiä, niin ei voi tietää. Sitä paitsi mistä sen tietää lopulta onko se järjen ääni vai joku muu ääni, joka yrittää syöttää sinulle ajatuksia? Se voi myös olla pelon ääni tai jonkun ihan luuserin ääni tai sitten sen sisäisen lehmän ääni.

Kolme tänään ostamaasi asiaa?
- No en ole vielä käynyt siellä kaupassa, mutta sitten kun menen, niin ostan sen ketsupin ja maitoa ja... jotain nisua tod.näk.

Mitä oppiaineita sinulla on ollut tänään?
- Lauantaina ei onneksi ole useimmiten mitään oppiaineita.

Ihminen joka on tietämättään jättänyt pysyvän jäljen sinuun?
- Monikin varmaan jollain tapaa, mutta yksi jannu (hahaa, tuosta kun vaihtaa yhden kirjaimen, niin saa sen nimen) ainakin, jolla ei varmasti ole mitään käsitystä asiasta. Se ensirakkaus, jota vain ihailin hiljaa kaukaa ja välillä vähän lähempääkin. Tai kai sillä mitään käsitystä asiasta silloin oli, kerta suuni vaahtosi ja silmät mollotti aina kun näin hänet, mutta tuskin siitä miten syvästi.

Lause/sana jonka sanoit viimeksi ja kenelle?
- Ääneen... Koska mä olen viimeksi puhunut ääneen... (Miten niin nörtti ja nolife?) No eilen varmaan bussikuskille hei ja sitten juttelin naapurin kanssa myöskin, mutten muista mitä.

Onko sinulla tatuointeja/ lävistyksiä? Missä?
- Ei valitettavasti ole kuin reiät korvissa. Toisessa yksi ja toisessa neljä. Lasketaanko se lävistykseksi kun tuo ylin menee ruston läpi? :D

Mitä odotat tällä hetkellä?
- Että saisin tämän valmiiksi ja voisin mennä vessaan jonnekin. (Pitää yrittää vähentää tuosta vatsan toiminnasta puhumista ;). Ja että unelmieni prinssi heräisi satavuotisesta unestaan.

Mikä on kamalin sairaus josta olet kärsinyt?
- Jaa-a, varmaan joku vatsatauti. En ole kärsinyt kauheasti.

Pidätkö itseäsi onnellisena ihmisenä?
- Kyllä pidän. Hassua sinällään, että vuosi sitten en varmaan olisi pitänyt. Niin ne ajat muuttuu ja 3-kympin kriisit väistyy.

Viimeisin juomasi alkoholijuoma?
- Eilen illalla join sen Kopparbergin kirsikkasiiderin.

Onko sinulle tunnustettu ihastusta viimeisen kuukauden aikana?
- Ei, jos tunnustamisella tarkoitetaan sitä kun ekan kerran myönnetään asia.

OLETKO KOSKAAN

Suudellut kahden eri ihmisen kanssa samana iltana?
- En ole. Suutelen muutenkin vain harvoja ja valittuja.

Mennyt juuri tapaamiesi ihmisten auton kyytiin?
- Olen, tosin en nyt ihan päistikkaa, eli kyllä joku muu ne on tuntenut.

Ollut nyrkkitappelussa?
- En. Pari kertaa olen kyllä taltuttanut (lähinnä sanallisesti) nyrkkitappelua suunnittelevan mieshenkilön.

Lintsannut koulusta, että voit tehdä jotain kivempaa?
- Olen. En peruskoulussa, mutta sen jälkeen.

Koskettanut käärmettä?
- En valitettavasti. Haluaisin kyllä.

Heitellyt esineitä tarkoituksena osuaksesi toiseen ihmiseen?
- Tietty, mutta jotain ihan kevyitä ja pehmeitä tavaroita.

Eksynyt?
- No jonkin verran. Pieneksi hetkeksi. Esimerkiksi Lontoossa kiersin sen sata katua aina ennen kuin löysin hostellini. (Ne kadut menee aina jotenkin ihan vinoon ja vääriin suuntiin).

Nauranut niin, että kyyneleet valuu silmistäsi?
- Melko usein.

Oletko koskaan käynyt Amerikassa? Missä?
- En ja se harmittaa.

Tappaisitko jonkun jos äitisi tai isäsi pyytäisivät?
- Korkeintaan jonkun selkärangattoman, mutta en ampiaista isompaa.

Kuinka monta ihmistä asuu kotikaupungissasi?
- 207.936 ihmistä oli maaliskuun viimeisenä päivänä.

Katso suoraan ylöspäin. Mitä näet?
- Katon. Mitäpä muutakaan?

Oletko harmissasi siitä, ettei Pluto ole enää planeetta?
- Kyllä, olen siitä hyvin harmissani. Mutta harmistustani olen lieventänyt sillä, että kääpiöplaneettaus ei ole yhtään sen huonompaa kuin oikea planeettaus. Minkä se sille voi, että on jäänyt pienikasvuiseksi? Ei lyhytkasvuinen ihminenkään ole sen vähempää ihminen, vaikka onkin vähän pienempi. Niin että screw you!

Kuinka monta kertaa sinulle täytyy sanoa ennen kuin uskot?
- Tämä ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Olen taipuvainen perustamaan ajatukseni enemmänkin tieteisiin kuin uskon asioihin. Tieteiden ulkopuolelle jäävät asiat menee sitten yleensä mutu-tuntumalla. Jos luotan toisen sanaan, niin ei ole mitään syytä epäillä hänen juksaavan. Tosin se sisäinen lehmäni välillä huutelee, että älä nyt usko tuota, vaikka ei olisikaan mitään syytä epäillä.

Oletko koskaan voittanut mitään rahapeleissä?
- Varmaan jotain pari markkaa joskus.

Oletko pituudeltasi välillä 155-188 cm?
- En. Olen pituudeltani sekä tuon haarukan ala- että yläpuolella.

Miltä tällä hetkellä tuntuu? Ottaako joku asia päähän?
- Vähän sellainen inha olo, että kohta alan menstruoida.

Oletko hyvä koulussa?
- Sellainen keskiverto. Olen aina päässyt melko helpolla.

Milloin viimeksi nukuit jonkun kainalossa etkä olisi koskaan tahtonut lähteä pois?
- Joka yö. In my dreams.

Mikä aiheuttaa sinulle stressiä?
- Kesä ja kärpäset.

Pelkäätkö ketään tuntemaasi ihmistä?
- Pelkään yhtä ihmistä, jonka näin taas vaihteeksi pari päivää sitten kaupungilla, mutta en luojan kiitos tunne häntä (eikä hän minua).

Mikä tuntuu kivoimmalta paljaiden jalkojen alla; asfaltti, ruoho vai hiekka?
- Vaikea valinta. Kaikki nuo tuntuu kivoilta, paitsi ei kovin terävät kivet. Kuuma asfaltti. Pehmeä hiekka. Viileä ruoho. Parasta on se, kun voi ylipäänsä olla paljain jaloin!

11. huhtikuuta 2008

Checked!



Nyt on Kopparbergin kirsikkasiideri testattu! En nyt ihan tissihien ja mummokalsareiden makua tästä löydä, vaikkakin olen hieman pettynyt kirsikan maun vähäisyyteen. Olisi nyt ollut kunnolla kirsikan makuista sitten! (Vai onko makuaistini jotenkin jäässä?) Mutta kyllä tämä ihan juotavaa on siinä kuin muutkin Kopparin siiderit. (Joista tosin saan aina ilmavaivoja, kuten muistakin ruotsalaisista siidereistä).

Ei tähän kuole ja voi toistekin ostaa.

Ps. Sirtsu, voitinko?

Pps. Ai niin, sain sellaisen überhienon kunniamerkin eilen. Jaan tuomiota eteenpäin huomenissa.

Ppps. lisätty klo 23.10: Löysin muuten sen "Blogging with a purpose" -kunniamerkin alkuperän, kun vähän googlasin. Täällä on sen koti. Se tosiaan taitaa olla alunperin joku kristillinen tunnustus bloggaajille, kuten Annikki kommenteissa arveli.

Hyväntekeväisyyttä

Ei hitto tää oli hyvä. :D :D :D


Youtube


Täältä.

10. huhtikuuta 2008

Kesästä uneksien

Valokuvatorstain 85. haaste: Lennä, uneksi.




Lennä, lennä, leppäkerttu,
ison kiven juureen.
Lennä leikkikedon kautta
unipuuhuun suureen.

Kulta-kultalehden alla
äiti puuron keittää.
Unituutu leppäkertun
lämpimästi peittää.

Laula, laula, unilintu,
tuoksu, tuomenterttu.
Nuku, punapaitulainen,
pikku leppäkerttu.

9. huhtikuuta 2008

Cherry Cherry Lady


Aika ihkua! Keskustassa supistiin tänään uudesta siideristä! Kadun varsilla oli nähtävissä isoja mainoksia Kopparbergin uudesta kirsikkasiideristä! Ja mikä onnekas sattuma vielä kaiken lisäksi, että kyseinen siideri on omenasiideriä eikä mitään ällöä päärynälitkua! On ihan pakko kyllä ensitilassa siirtää itsensä kaupan siiderihyllylle ja testata tuo toivottavasti herkullinen uutuus! Huutomerkki!!!

Kirsikka on kyllä salainen paheeni. Tai ei ehkä niinkään salainen. Himoitsen hirmuisesti kaikkia tuotteita, joissa jollain tapaa esiintyy kirsikka. Ja useimmiten myöskin kaikki kirsikkaiset tuotteet ovat joko todella vaikeasti saatavissa tai sitten ne lopetetaan. Yleensä ne ovat ensin vaikeasti saatavissa ja sen jälkeen ne lopetetaan, koska niiden menekki ei ole ollut riittävää. No shit, ei kai niitä kukaan osta, kun ei niitä myydäkään koskaan missään! Esimerkkinä voisi antaa vaikka Dr. Pepperin (jota nykyisin jopa saa säkällä [sitä alkuperäistä siis, ei mitään less sugaria]), Cherry Coke, Pyynikin Helmi (joka lopetettiin Pyynikin panimon pistettyä pillit pussiin), ruotsalainen Bob-sekamehu, Valion Vanilla kirsikkarahka jne. Noiden kirsikan makuisten tuotteiden tilalle tulee sitten aina jotain valjua mansikkaa tai naksuista lakkaa... Sitten on tietysti jotain muka-kirsikan makuisia tuotteita, joita ei syö naapurin esanssi-erkkikään. Vaadin oikean kirsikan makuisia tuotteita kauppoihin!

No se kirsikoista. Käytiin tänään Annikin kanssa syömässä intialaista ruokaa. Se oli oikein hyvää. Söin ensimmäistä kertaa elämässäni intialaista ruokaa, siis oikeaa sellaista. Jotain kotimaista työpaikkaruokalan tandoorikanaa yms. ei lasketa. Kuvablogin puolelta voi mulkoilla kuvaa ateriastani, jos mieli tekee.

Onpas jotenkin väsy olo, kun on kahtena peräkkäisenä aamuna joutunut heräämään jo puoli seiskalta. (On se tottumattomalle rankkaa!) Huomenna saan nukkua pitkään, paitsi mistä vetoa, että huoltomies tulee huomenna heti kahdeksan jälkeen ilmaamaan noita pattereita. Vastahan minä maanantaina pyysin sitä tekemään. Tässä montaakaan päivää ole ehtinyt kulua...

Taidan oikaista itseni tähän sohvalle ja tuijotella telkkaria lopun iltaa. Voikaa paksusti!

8. huhtikuuta 2008

Maisteri on aivan kamala!

Hoh hoh! Luin tänään jonkun Ohon tai vastaavan kannesta, että jotkut "kaksosten vanhemmat rakastuivat toisiinsa ensisilmäyksellä". Ajattelin, että kävipä niillä säkä, kerta oli jo lapsetkin valmiina. Sikäli mikäli he olivat samojen kaksosten vanhemmat.

En sitten millään pääse yli tuosta Johanna Tukiaisesta. Jos joku on lopen kyllästynyt koko juttuun, niin voi hypätä seuraavan yli. Olen kuitenkin huvittanut itseäni viime päivinä lukemalla Jossun blogia, johon Elegia minulle ystävällisesti antoi linkin. (Hahaa, syyttävä sormi osoittaa!) Se vaan on jotenkin niin herkkää komiikkaa.

Ihan pakko kommentoida paria pätkää sieltä blogista...

  • "Jokainen suomalainen tietää, että tätä on tapahtunut aikaisemminkin, minä vaan satuin nyt joutumaan järjettömään mediamylläkkään ja mut otettiin hampaisiin." Niin, ihan vaan satuit joutumaan.
  • Mitä tulee siihen väitteeseen, että olisin aina "juoninut" miten päästä keinolla millä hyvänsä julkisuuteen, on täysin absurdi. Siskoni Julia Tukiainen pääsi Amerikan Playboy lehteen sivun kokoiseen Grapevine kuvaan jo vuonna 2003 ja poseerasimme El Sol lehden kalenterityttöinä." No tuohan nyt todistaa kaiken! Olisit heti sanonut!
  • "Kyseessä nyt on kuitenkin täysin yksityisasia joka ei liity hänen pätevyyteensä ministerinä." En minä ainakaan yksityisasioita kerro toimittajille.
  • "Tukholmassa asuvat uskovaiset vanhempani" Jaha.
  • "Rakkaat uskovaiset vanhempani" Niin miksi sitä pitää jankuttaa, että ne vanhemmat ovat uskovaisia?
  • "Raamatun mukaan ei pitäisi antaa anteeksi vain seitsemän kertaa vaan seitsemänkymmentäsataa kertaa seitsemän." Mikä ihmeen luku on seitsemänkymmentäsataa?
  • "Jos joku ihminen nyt tekstailee toiselle, niin miksi siitä pitää tehdä koko maapallon laajuinen kohu! Ulkoministeri on ihan samanlainen ihminen kuin kaikki muutkin." No miksi siitä ylipäänsä sitten pitää kertoa lehdille, jos se on niin tavallista?

Hah hah. Voi elämä. No niin. Eiköhän se riittänyt siitä aiheesta.

Kiitos ja anteeksi.