28. lokakuuta 2011

Will you suck for candy or throw rocks at the machine?


Sain joskus sata vuotta sitten tuollaisen tunnustuksen, tällä kertaa muistaakseni Ofelialta ja Acatalta. (Pahoittelen jos tuli väärät nimet, mutta siitä on kauan!) Velvollisuutena tuli kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa, minkä takia tämä asiaan reagoiminen kestikin, koska hei — miten voi keksiä itsestään enää mitään uutta sanottavaa näiden kaikkien vuosien jälkeen? No tässä kahdeksan tosi satunnaista asiaa.

  1. Olen joskus miettinyt, että jos kroppani olisi paremmassa kuosissa, niin voisin elättää itseni seksityötä tekemällä. Oikeasti en sitä varmasti tekisi, onhan siinä ihan hirveitä riskejä kaiken muun epämiellyttävän lisäksi, mutta olisihan se ns. helppo tapa tehdä rahaa. Olen muutenkin sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla itsemäärämisoikeus omasta kropastaan, joten jos sitä haluaa myydä, niin muilla ei pitäisi olla siihen nokan koputtamista. Ihmiskauppa on sitten taas asia erikseen.
  2. Samaan itsemääräämisoikeuteen liittyy tämäkin kohta, eli jos ihminen haluaa tunkea kitusiinsa tai suoniinsa huumaavia aineita, niin minun puolestani saisi sen tehdä. Tässä vähän aikaa sitten oli uutinen siitä, kuinka Portugalissa huumeongelma saatiin selätettyä (Hesarin termi, ei minun) poistamalla käytön rangaistavuus.
  3. Viime aikoina minulla on alkanut tursuta tuo Roosa nauha -kampanja korvista ja silmistä. Totta kai rintasyövän vuoksi kampanjointi on hyvä asia, mutta entäs kaikki muut syövät? Eikö vaikkapa eturauhassyövän tutkimus tarvitse rahaa? Tai jonkun sukupuolineutraalin syövän tutkimus? Rintasyövästä ja sen tukemisesta on tehty niin trendiseksikäs (ja pinkki) juttu, että oikein oksettaa.
  4. Rintoihin liittyen; itse olen aina inhonnut omia rintojani. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa ja jos plastiikkakirurgia ei olisi kyseisellä alueella niin paheksuttua, niin tekisin niille jotain. Olen tosin harkinnut plastiikkakirurgiaa myös "oikeaan" tarpeeseen. Kehossani sijaitsee melko näkyvällä paikalla suurehko arpi, josta haluaisin päästä eroon.
  5. Minulla ei röntgenkuvien perusteella ole toisella puolella leukaa ollenkaan viisaudenhampaita. Toiselta puolelta ne löytyvät, mutta eivät ole puhjenneet vielä(kään). Minulla on yhä myöskin yksi maitohammas suussani.
  6. Olen melko varmasti jossain edellisessä elämässäni näytellyt mykkäelokuvissa. Pianomusiikista tulee niin vahvasti sellainen tunne kuin sen kuuluisi soida taustalla elämässäni.
  7. Aivastelen salmiakista ja muista väkevämmistä namuista. En pysty flunssassa syömään kurkkupastilleja, koska sen lisäksi, että ne maistuvat pahalta, ne myös lisäävät aivastelua entisestään. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin aivastaa ja niistää ja aivastaa ja niistää, kun nenä on jo valmiiksi kipeä.
  8. Osaan äidinkieleni lisäksi yhtä kieltä hyvin ja ainakin kuutta kieltä tosi välttävästi. Olen siis hajauttanut jo valmiiksi huonon kielipääni sen sijaan, että olisin opetellut vain pari kieltä hyvin. Sama kuvaa kai koko elämääni: Osaan kaikkea vähän, mutta mitään en kunnolla.


23. lokakuuta 2011

I put on my best Sunday dress

Walk straight into this mess of mine, jatkuu otsikon biisi (Holen Best Sunday Dress). Mikä tarkoittaa siis sitä, että pöllin ar:ltä vähän blogin täytettä.

Seuraelämä
1 Mitä mies/naiselämääsi kuuluu? » No, mieselämään sellaista tasaisen paksua, ei suuria huippuja, mutta ei mitään suurta draamaakaan. Naiselämään ihan hyvää.
2 Voisitko seurustella jonkun kanssa? » Voisin varmasti, mutta en nyt osaa nimetä ketään tällä hetkellä.
3 Ajattelet jotakuta, eikö niin? » No tietysti Annareettaa, kun poistelen sen vastauksia tässä samalla, ja sitten muutamia sukuihmisiä ja tietysti edellisten kysymysten miesihmisiä.
4 Onko parempi, että tunnet henkilön jonka kanssa aloitat seurustelun? » No siis en mä nyt kenenkään täysin tuntemattoman kanssa alkaisi seurustella. Siinä vaiheessa, kun seurustelusta voi puhua, niin jollain tasolla varmaan jo tuntee tyypin.
5 Onko joku ihastunut sinuun? » Öö emmää tiiä.
6 Suutelisitko henkilöä, jolle puhuit viimeisimpänä? » Taisin viimemmäksi puhua siskolle ja isälle, että tuota.
7 Luotatko helposti ihmisiin? » Hmm, kyllä kai? Ei ole ollut suuria luottamusongelmia.
8 Onko sinulla parasta ystävää? » Voisin väittää, että juu.
9 Voitko sanoa 110 % varmuudella, ettei hän kerro asioitasi eteenpäin? » Voin. Siis niitä asioita, mistä ei ole sopivaa lärppiä.

Lähiaika
1 Mitä teet parin tunnin päästä? » Ajattelin mennä kuntosalille. Tai siis parin tunnin päästä olen toivottavasti jo tulossa pois sieltä.
2 Mitä teet vielä tänään? » Syön, löhöän ja katselen laatuviihdettä televisiosta.
3 Antaisitko toisen mahdollisuuden ihmiselle, joka on pettänyt luottamuksesi? » No se vähän riippuu tavasta, millä se luottamus on petetty. Kukaan ei ole koskaan sillä tavalla pettänyt luottamustani, ainakaan niin että se tietooni olisi tullut, että se olisi kerrasta poikki.
4 Uskotko ihmisiä, kun he sanovat, että "asioiden on tarkoitus tapahtua"? » Kyllä ja en. Näen sen helppona tapana päästä käsittelemästä tai kohtaamasta asioita, mutta toisinaan kyllä tuntuu siltä, että asioista seuraa aina toisia asioita, jolloin voi jälkeenpäin pitää tapahtuneella asialla olleen tarkoituksen.
5 Toivoisitko, että elämäsi olisi erilaista kuin nyt? » Erittäin paljon.
6 Mitä teet, jos kuulet ystäväsi kumppanin pettävän häntä? » Kyllä kai se olisi pakko kertoa sille ystävälle, vaikka vaarana olisikin välien sotkeentuminen ainakin hetkellisesti.
7 Haluaisitko hautajaisiisi sen henkilön, joka on eniten vaikuttanut elämääsi? » Itsekkäästi se olisi tietysti helpoin tapa, mutta ei taida olla mahdollista.
8 Teko, jota et uskaltanut tai uskalla tunnustaa äidillesi kuin vasta vanhempana? » Onhan niitä paljon kaikkia lapsuuden ja teini-iän törttöilyjä, joita ei silloin muka voinut kertoa, mutta isompana niille on tullut naureskeltua. Mitään tunnustettavaa ei kuitenkaan jäänyt hampaankoloon.
9 Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään? » En usko. Ajattelin nimittäin naapuriani (lämmöllä: "mä kuristan sen!!!"), joka on lähes joka aamu tällä viikolla herättänyt minut omituisella raaputtavalla äänellä. Ei aavistustakaan, mitä se siellä kotonaan rakentaa.

Suhteet
1 Onko sinulla monia kavereita? » Riittävästi.
2 Onko sinulla seurustelukumppania? » Ei.
3 Rakastatko perhettäsi ja ystäviäsi? » Kyllä, varsinkin viime aikojen tapahtumat ovat avanneet silmäni ja sydämeni.
4 Rakastatko elämääsi ja tapaasi, jolla elät sitä? » No kyllä ja en. Tykkään siitä, ettei tarvitse olla siinä kahdeksasta neljään -oravanpyörässä, mutta kunpa vain olisi joku muu tapa toteuttaa sitä.
5 Oletko lesbo, homo, bi, transu vai hetero? » Hetsku.
6 Onko sinulla vastakkaista sukupuolta edustavaa kaveria tai ystävää? » Kavereita joo, ystäviä ei.

Nyt
1 Mikä kappale soi? » Ei yhtään mikään. Katselin Frasieria, mutta laitoin telkun äänettömälle, kun rupesin vastailemaan näihin.
2 Mitä sinulla on päälläsi? » Yöpaita. Ajattelin vaihtaa urheiluvermeet, kunhan saan aikaiseksi.
3 Miten hiuksesi ovat? » Ponnarilla ja takussa.
4 Millainen olotila? » Vähän väljä. Pääkipu alkaa olla voitettu, en tiedä oliko se niskajumia vai pientä krapulaa.
5 Mitä ajattelet? » Että jos saisin tämän nyt valmiiksi, niin voisin lähteä sinne salille. Ja että pitäisi pestä hampaat, suussa maistuu pahalle.

Milloin viimeksi
1 Joit alkoholia? » Eilen.
2 Söit pitsaa? » Perjantai-iltana Lidlin pakastepizzaa.
3 Oksensit? » Toissa uutena vuotena.
4 Suutuit ihan tosissasi? » En edes muista. Varmaan silloin joskus, kun avauduin miesten monimutkaisuudesta täällä blogissa. En jaksa etsiä.
5 Nauroit niin, että meinasit tukehtua? » No siitäkin nyt on hetki. En ole siis hetkeen meinanut tukehtua, nauranut kyllä olen (mutta en ehkä sitten kuitenkaan niin paljoa).
6 Mille nauroit? » Enpä muista tosiaan.
7 Sait kokeesta kiitettävän? » En muista olenko saanut yliopistolla kokeesta kiitettävää, mutta kyllä kai.
8 Ikävöit jotain ihmistä liikaa? » Paljonko on liikaa? Voiko ikävöidä liikaa ihmistä, joka minut on synnyttänyt ja huolehtinut isoksi?
9 Itkit? » Äsken, vastatessani tuohon edelliseen kysymykseen.
10 Huolestuit jostain ihmisestä? » Koko ajan, vaikka ehkä turhaankin.
11 Olit hautajaisissa? » Eilen.
12 Olit ristiäisissä? » Vajaa vuosi sitten.
13 Olit häissä? » Siitä on monta monta vuotta.

Ihmisistä
1 Kuka puhui sinulle viimeksi kasvotusten? » No sisko ja isä, kuten aiemmin jo mainitsin.
2 Kuka soitti sinulle viimeksi? » Isä, kun kaupasta oli voi loppu.
3 Kuka sinulle laittoi tekstiviestin viimeksi? » Sisko.
4 Kuka sai sinut viimeksi nauramaan? » Joku ihana sukulainen, kun olimme eilen koolla.
5 Keneen ärsyynnyt useimmiten? » Itseeni todennäköisesti. Olen karsinut kaikki muulla tavoin ärsyttävät hahmot elämästäni.
6 Kenelle viimeksi kerroit murheistasi? » Ystävälle.
7 Milloin viimeksi annoit tai lainasit rahaa ? » En taida olla lainannut aikoihin kenellekään. Sitä ei lasketa, että jos mä maksan nyt sut, niin sä maksat sitten myöhemmin mut.
8 Ketä kaveria ikävöit eniten tällä hetkellä? » Nyt on tullut nähtyä paljon tärkeimpiä ihmisiä viime aikoina, mutta ystävien poikasia olisi ihana nähdä taas.
9 Kenen luona olit viimeksi yötä? » Viimeinen yökyläily on tainnut olla tädin luona, jos oikein muistan.
10 Kuka huolestui sinusta viimeksi? » En tiedä. Sukulaiset ja ystävät varmaan ihan joukolla, tai ainakin huolehtivat, jos eivät huolestuneet.

Taidan olla kauhean masentava ihminen nykyisin.

12. lokakuuta 2011

Shake Your Money Maker

Pyysin ja sain Elegialta viisi sanaa.


1. Musiikki

Kaikkihan te tiedätte, että voisin paasata musiikista loputtomiin. Musiikki on todella tärkeätä sekä hyvässä että pahassa. Tällä hetkellä en pysty kuuntelemaan huonoa musiikkia yhtään. Ahdistun ja tekisi mieli alkaa paiskoa tavaroita. Esimerkiksi kaupoissa soitetaan järjestään huonoa musiikkia. Tietyissä vaatekaupoissa on melkein mahdoton asioida, kun siellä soi ihan järjetön tanssijumputus. Kuuntelin ja katselin tässä yhtenä päivänä lyhyesti jonkun Pitbullin musiikkiesitystä Conanissa ja mietin, että tuossa ei oikeasti mitään kovin ihmeellisiä lahjoja tarvita. Kuka tahansa osaa heilua lavalla ja sanoa välillä mikrofoniin että "hey babe" ja näyttää Herra 47:ltä, kun toiset tekevät duunin. (Oikeasti luulin aluksi, että tuo oli joku sketsi, mutta hetken päästä ymmärsin hemmon olevankin ihan tosissaan). Enkä oikeasti tajua tuota kummallista metallista lauluääntäkään, jota nykyisin käytetään joka toisessa biisissä. Säälin nykynuoria (tästä huomaa tulleensa vanhaksi) ja toivon, että he jossain vaiheessa löytäisivät jonkun musiikillisen järjen elämäänsä. Vaikka itsehän ovat osansa valinneet, laumasielut. Paleface sanoi eilen jossain ohjelmassa, että nykyisin tehdään musiikkia ihmisille, jotka eivät välitä musiikista. Tajuan täysin.

Mutta hyvällä musiikilla (eli sillä mitä itse kuuntelen) voi tehdä ihan mitä vaan. Voi purkaa agressioita tai suruja tai tulla hyvälle tuulelle ja joskus jopa vähän pakahtua. Toisinaan melkein turhauttaa, kun muut eivät tajua, miten mielettömän hienot kitarat tai mahtavat lauluvibat jossain tietyssä kappaleessa on. Haluaisin ruveta jonkun levy-yhtiön headhunteriksi. Minulla olisi Tampereelta jo pari bändiä, jotka ansaitsisivat kunnon levytyssopimukset.

2. Puisto

Puistosta tulee jostain syystä ensimmäisenä mieleen pussikaljat. Puistot on kyllä kivoja ilman pussikaljaakin. Tampereella on kivoja puistoja. Hämeenpuistossa on tilaa yli kilometrin verran, joten toivoisin, että sitä hyödynnettäisiin kesäisin jotenkin paremmin. Koskipuisto on ihan hyvä näin, älkää koskeko siihen.

Pussikaljasta tulee mieleen Pussikaljaelokuva, jolle hehottelen vieläkin ajatuksissani ja aion katsoa uudestaan heti kun vain mahdollista.

3. Mielipide

Joskus tuntuu, että minulla on vähän liikaakin mielipiteitä asioista. Että joskus voisi olla ihan hiljaakin ja antaa muiden pitää (väärät) mielipiteensä. Kiihdyn välillä kaikenlaisista yhteiskunnallisista ja epäyhteiskunnallisistakin asioista ja uutisista. Toisinaan ihmettelen, kun tuntuu siltä, että valtaosaa ihmisistä ei oikeasti kiinnosta muu kuin se, mitä siinä oman navan välittömässä läheisyydessä tapahtuu. Paitsi jos kyse on homoista. Koska niitähän ei tunneta, mutta halutaan siitä huolimatta päättää niiden asioista ja oikeuksista. Jotka eivät, kuten Päikkä sanoo, ole ihmisoikeuksia.

4. Vapaus

Vapaudesta tulee ensimmäisenä mieleen linnut. Linnut ovat ehkä kaikista vapaimpia olentoja tällä planeetalla. Ne voivat ottaa ja lähteä ja tulla ja mennä miten niitä huvittaa. Tai suurin osa linnuista ainakin, jos ei lasketa näitä kaupunkeihin jääviä pullasorsia ja puluja. Ihmisenä on kai aika vaikea olla vapaa. Vaikka sitä kuinka kuvittelisi olevansa anarkisti, niin silti sitä jollain tavalla kuitenkin on osa tätä koneistoa. Itse en jaksa edes yrittää, vaan menen virran mukana.
Kiinnostaisi tietää, mitä Aaro Hellaakoski ajatteli ja tarkoitti kirjoittaessaan "vapaa on vain umpihanki".

5. Onnellisuus

Onnellisuus on kai niitä asioita, joita nyt osaa arvostaa menneisyydessä. Jouluja ja syntymäpäiviä ja kesäpäiviä ja ihan tavallisia päiviä, joista tästä eteenpäin puuttuu jotain olennaista. Äiti ei varmaan koskaan ymmärtänyt, miten valtavan aukon tulee jättämään meidän elämiimme. Siksi en oikein nyt osaa sanoa onnellisuudesta sen enempää. Edessä sitä on kyllä ihan yhtä varmasti kuin onnettomuuttakin.

Eipä tämä elämä silti pelkkää itkua ole ollut. On ollut iloa ja nauruakin. Olen niin helposti huvittuva ihminen, että olisi ihan mahdotonta lakata huvittumasta asioista. Naurun täytyy päästä välillä purskahtamaan ulos, muuten se kerääntyy lantiolle.


Ps. Olisin lisännyt jonkun kivan valokuvan kuvaamaan jokaista kohtaa, mutta en jaksanut etsiä sopivia. Kuvitelkaa.

8. lokakuuta 2011

I hope it sucks you down

Viime kesänä kävelin kapeata jalkakäytävää, jonka vierestä koko autotie oli tuttuun kesäiseen tapaan revitty auki. Jalkakäytävällä tuli välillä vastaan toisia ihmisiä, joten olin jo valmiiksi jalkakäytävän rotvallin puoleiseen reunaan asettuneena. Jossain vaiheessa takaani rupesi kuulumaan polkupyörän soittokellon kilinää, joten tiivistin itseäni yhä lähemmäs jalkakäytävän reunaa, jolloin toiselle puolelleni jäi tyhjää tilaa ainakin metri. Tästä huolimatta pyöräilijä ei tuntunut pääsevän ohitse vaan jatkoi kellon rinkuttamista kiivaasti takanani. Käännyin katsomaan taakseni ja siellä oli pyörän selässä ehkä itseni ikäinen naisihminen, joka pyöritteli tuskastuneena päätään ja silmiään. Tiuskaisin naiselle, että "no mene ohi!" ja osoitin kädelläni sitä metrin levyistä tyhjää väylää toisella puolellani. Nainen alkoi väkättää takanani, että "kadun puolelta ohitetaan", jolloin loin häneen yhtä aikaa niin epäuskoisen ja tarpeettomaan pilkunviilaukseen kyllästyneen ilmeen, että hän tajusi polkaista sen pyöränsä aika nopeasti ohitseni siitä ei-kadun puolelta. Voisinpa vaikka vielä lyödä vetoa, että kyseisellä jalkakäytävällä ei ole kevyen liikenteen ajoväylää, tosin ymmärrän kyllä, ettei sitä auki revittyä autotietäkään pitkin pystynyt ajamaan.

Yhtenä päivänä tällä viikolla kävin Stockmannilla. Kuten moni tietää, siellä oli (ja on) Hullut Päivät. Joten kuten pystyn ymmärtämään sen, että kotiäitinä ollessa aika tulee pitkäksi ja sinne Hulluille Päiville vain on lähdettävä niiden hyökkäysvaunujen kanssa, vaikka ne tukkivatkin sen vähäisenkin käytävätilan, mitä Stockmannilta sillä hetkellä löytyy. Mutta äideillä on yhtäläiset ihmisoikeudet meidän muiden kanssa. Tuona päivänä paikalla oli kuitenkin joku ihan ylivetoäiti. Olin lähestymässä musiikkiosastoa, kun taustalla soi joku hassunhauska musiikki ja tämä ylivetoäiti hoksasi, että hänen rattaissa istuvaa lastaan tanssitti se musiikki. Kovaan ääneen äiti huudahti lapselleen, että "tanssittaako sua?!!" ja sen jälkeen ruimaisi sen lapsen keskelle käytävää tanssimaan musiikin tahdissa. Lapsonen oli ehkä juuri kävelemään oppinut, joten hetken tanssahtelun jälkeen kaatui poikkiteloin vatsalleen siihen käytävälle suoraan jonkun miehen eteen. Ylivetoäidin mielestä se oli älyttömän hauskaa ja hän nauraa hehotteli lapselle, että "älä nyt sinne mene makaamaan, kun tanssi!!!" Mies jatkoi matkaansa, mutta kääntyi sitten takaisin nostamaan lapsen jaloilleen, koska todennäköisesti luuli itse kampanneensa tuon lapsosen. Itse pyörittelin silmiäni paheksuvasti ja loikin koko tilanteen ohitse. Ihan oikeasti, siihen lapseenhan olisi voinut vaikka sattua. Joku olisi voinut potkaista sitä tai talloa sen vahingossa. Ylivetoäiti oli kyllä ihan normaalin ihmisen näköinen. Niin se voi hämätä.

Elämä olisi niin paljon helpompaa ilman tyhmiä ihmisiä.

3. lokakuuta 2011

Sure you know how to drive this thing

Tuhannet kiitokset kaikille edellisiin postauksiin kommentoineille. Olette ihan uskomattoman hyväsydämisiä, empaattisia ja kauniita ihmisiä. En jaksanut vastata kommentteihin yhteisesti enkä erikseen kenellekään, mutta jokainen sana on painettu korvan taakse ja muutaman vuoksi vuodatettu kyyneliäkin.

Sitten jotain vähän kevyempää välillä.



Sain Ofelialta tuollaisen ruusukimpun, kiitos vaan kovasti. Ja kuten nykyisin tuntuu tapana olevan, niin tunnustuksen myötä täytyy (saa) vastailla kysymyksiin.

1. Lempiruoka: Olen nykyisin aika kaikkiruokainen (miinus ruoat, joissa on verta tai sisäelimiä), mutta kyllä varmaankin joku oikein hyvä pihvi on parasta. Olen syönyt myös hevosen ulkofilepihvin. Ei sillä, että se olisi lempiruokani, mutta se on kiva aina mainita erinäisissä yhteyksissä.

2. Lempimakeinen: Syön loppujen lopuksi aika vähän karkkia, mutta tuota... Parasta ehkä koskaan ikinä oli kesällä ranskalaiselta torilta ostetut fudget. Makeaa ja höttöistä. Olen yrittänyt ostaa kaupoista erilaisia fudgeja, mutta yksikään niistä ei ole onnistunut tavoittamaan samaa tunnelmaa.

3. Lempiluettava: Netti, heh heh. Ei vaan, en oikein tiedä miten tähän pitäisi vastata. Siis ei kysytä lempikirjaa kuitenkaan. Lempiluettavaa on hyvät kirjat? Tällä hetkellä minulla on kesken Guns'n'Rosesin elämäkertatyyppinen kirja, jonka keskellä aloin lukea Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaista, jonka keskellä aloin lukea Satu Taskisen Täydellistä paistia, jonka keskellä aloin lukea Erlend Loen Muleumia, jota en ole vielä saanut loppuun. Olen outo, tiedän.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Jos osaan vain neuloa sukkia ja tumppuja sekä auttavasti virkata, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Tästä kysymyksestä oli joissain toisissa blogeissa olemassa myös versio mieluisimmasta paikasta tehdä käsitöitä. Se on helppo: sohva. En kerta kaikkiaan pysty neulomaan missään muualla kuin omalla sohvallani. Johtunee oudosta tavastani pidellä puikkoja, mutta ei siitä sen enempää.

5. Lempielokuva: Hmm... Amélie, Juno, mitä näitä kestosuosikkeja nyt on. Goodbye Lenin on aivan mahtava. Tuulen Viemää on suuri ja visuaalisesti kaunis elokuva. When You're Strange oli ihan mahtava elokuva Doorsista ja Pearl Jamin Twenty oli kerrassaan pakahduttava kokemus tällaiselle grunge-nuorelle. Pussikaljaelokuva oli ehkä hauskin elokuva, mitä olen pitkään aikaan nähnyt.

Olen saanut myös toisen palkinnon, joten palaan sen edellyttämiin toimenpiteisiin ensi kerralla.

1. lokakuuta 2011

Live, Love & Die


Äidin kuolemasta on nyt noin kaksi vuorokautta. Kai. Päivät sekoittuvat ja menettävät merkityksensä. Ikävä on ihan hirveä. Välillä sitä voisi antaa vaikka oikean kätensä, että saisi lisää aikaa. Elämä on niin epäreilua. Reilua olisi ollut, että äiti olisi saanut elää terveenä pidempään. Reilua olisi ollut, että olisin tiennyt ajan olevan näin lyhyt. Reilua ei ollut, että kun sain tietää ajan rajallisuuden, oli kyse enää päivistä. Ei kuukausista, kuten aikaisemmin olin uskonut tai ainakin toivonut, eikä edes viikoista.

Äidin viimeisten päivien seuraaminen vierestä oli ihan kauheata. Fyysistä kipua pystytään aina lievittämään, henkisen kivun lievittäminen on hankalampaa, ellei sitten turruteta ihmistä kokonaan. Äiti ei juurikaan pystynyt enää puhumaan, mutta hereillä ollessaan silmistä näkyi hätä ja pelko. Toivon, että olisin pystynyt rauhoittamaan ja lohduttamaan paremmin. Tuntuu, että epäonnistuin. Pidin lujasti kiinni äidin olkapäästä viimeiset hetket, loppuun asti, mutta tuntuu, että olisi pitänyt pystyä tekemään jotain enemmän. Puhumaan rauhoittavasti, sanomaan asioita.

Yllättävän vaikeata oli eilen käydä kotona, siellä missä äiti viimeiset vuodet eli ja oli. Kaikki siellä muistutti äidistä. Siinä oli äidin käsirasva. Tuossa oli äidin kesken jäänyt ristisanatehtävä. Sohvassa oli melkein vielä painauma äidin jäljiltä. Eikä enää koskaan.

Miten tämmöisestä voi päästä ylitse?