generated by sloganizer.net

29. kesäkuuta 2012

Wakey wakey, rise and shine


Saatoin tänään vahingossa korjata aiemmin narisemani herätyskellon torkkunapin toimimattomuuden. Nimittäin aamulla, kun herätyskello soi, käännähdin oikealta kyljeltä vasemmalle ja kurotin painamaan torkkua, tai lähinnä valmistauduin hakkaamaan sitä useaan otteeseen, että piipitys hiljenisi. Vaan oikea käteni olikin totaalisen puutunut, joten se lätkähti herätyskellon päälle sen sijaan, että olisi normaalin käden tavoin vain sirosti painanut torkkunappia (tai minun tapauksessani hakannut sitä kuin viimeistä päivää). Hervottoman käteni lätkähdyksen painosta herätyskello lensi tatamiin. Nostettuani sen takaisin pystyyn ja saatuani sen vaimenemaan, nukahdin luonnollisesti seuraavaksi neljäksi minuutiksi. Ja kun kello alkoi uudestaan piipittää, niin katsos vain, torkkunappi toimi taas kuin unelma! Ja seuraavalla kerralla! Ja seuraavalla kerralla!

Toivon totisesti, että tämä on nyt torkkunapin pysyvä tila. Tunnen jo valmiiksi eroahdistusta herätyskellostani. Katsoin eilen sen pohjassa olevasta takuutarrasta, että olen ostanut sen vuonna 1998. Se on kaiken kaikkiaan täydellinen herätyskello ja sitä on varmasti lähes mahdoton korvata. Siinä on näppärästi torkku ja valo samassa nappulassa. Sen kellotaulun takaa loistava valo on mukavan sininen. Se on itsekin mukavan sininen. Se on merkiltänsä Citizen.

Sillä on kyllä ärsyttävä ominaisuus alkaa huutaa kuin hinaaja, jos en reagoi sen piipittämiseen riittävän nopeasti ja olenkin sille monesti vihainen aamuvarhaiseen aikaan, mutta en silti haluaisi erota siitä. Mistään ei varmasti löydy enää yhtä hyvää herätyskelloa, jos meidän rakkauteemme nyt tulee ryppy tämän torkutuserimielisyyden takia.

Nykyisin herätyskellot ovat ihan aliarvostettuja. Kaikki käyttävät vaan kännyköitä herättämiseen. Itse en uskalla laittaa kännyä yöpöydälleni herättämään, koska vaihtoehtoisesti joko heittäisin sen vahingossa kanveesiin ja hajottaisin tai sitten kaataisin sen päälle vesilasin. Kumpikaan vaihtoehto ei kiehdo.

Postauksen kuva lainattu itseltäni kesäkuun kuva päivässä -haasteen ensimmäiseltä päivältä.

2 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Mä pidän kans hyvin tärkeänä, että herätys alkaa miedosti. Ihan vain pientä piipitystä. PIENTÄ! Sit jos on korvatulpat hyvin korvissa, kyllä herätyksen voimistuminen hoitaa asian. Mutta heti aamusta ei saa säikytellä hereille..

Tiina kirjoitti...

Toi on kyllä ihan totta. Mun mielestä toi riehaantuminen on myöskin vähän tarpeetonta, mutta ehkä se on sitten oikeasti tarpeellista, että saa jotain eloa herätettävään. :D