generated by sloganizer.net

20. lokakuuta 2013

I've got a war inside my head, it's got to set your soul free

Olipas hauska viikonloppu. Tai viikonloppuhan se on vieläkin, mutta hauska osuus on jo ohitse.

Kävin tuossa Turussa ja kyllä, tamperelaisella voi olla siellä kivaa! Kovin suuria kommunikointivaikeuksia ei ollut natiivien turkulaisten kanssa enkä eksynytkään juuri ollenkaan. Näimme Suomen Joutsenen ja Kakolan. Turun Linna kierrettiin ympäri sekä sisältä että ulkoa. Sen jälkeen jalat olivatkin kohtuullisen poikki.

Lauantaina treffasimme Neon. Treffipaikaltamme hyökkäsimme kiusaamaan pahaa aavistamatonta ja parisuhteellistunutta Termostaattoria. On aina kiva tavata tyyppejä, jotka tavallaan on tuntenut vuosia, vaikka livenä ei ollakaan koskaan kohdattu. Neon kanssa toki ollaan tavattu ennenkin, aiemmin Tampereen maaperällä. Termostaattori taas sai ehkä kyseenalaisen kunnian olla järjestyksessään kolmas miespuolinen bloggaaja, kenelle olen suonut audienssin. Ei sillä, että niitä oltaisiin jonossa oltu kyselemässäkään.

Pääasiallinen syyni Turussa vierailuun oli kuitenkin Vista Chinon (ent. Kyuss Lives!) keikka Turun Klubilla perjantai-iltana. Odotukset olivat kovat, koska bändi on niin kova ja se oikea alkuperäinen Klubihan on meillä täällä Tampereella. Keikkapaikka täytti kaikki odotukset, vaikka siellä ei ollutkaan näkökentässä jököttäviä pylväitä, niin kuin Klubilla on tottunut olevan. Pienoinen kana minulla kyllä jäi kynittäväksi Turun Klubin kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin. Odottelen josko saisin ensin jonkun vastauksen antamaani palautteeseen.

Vista Chinoa lämmitteli kanadalainen Monster Truck, joka otti luulot pois heti ensimmäisellä kitaran pärähdyksellä. Siis silleen hyvällä tavalla. En tuntenut bändiä laisinkaan ennen livevetoa (mikä onkin monesti se paras tapa lähestyä uutta musiikkia), mutta levy lähti kyllä heti tilaukseen. Olisin ostanut sen sieltä paikan päältä, mutta merchandise hyväksyi ainoastaan cashia eikä minulla ollut sitä tarjota.

Vista Chino taas oli... no hei, Vista Chino. Maailman parhaan ja ensimmäisen stoner-bändin jälkeläinen. Ei sen keikalla voi pettyä. (No joku voi, mutta en minä). Alku alkoi silleen hieman jähmeämmin, mutta kun tyypit pääsivät oikein kunnon jammailun makuun, niin voi hyvänen aika sentään. Jossain vaiheessa huomasin kroppani tanssivan musiikin tahdissa samaan aikaan kun mieleni oli jossain aivan muualla. Ihan järjettömän ihanaa!

Lisäksi rakastuin palavasti Vista Chinon kitaristiin Bruno Feveryyn. Tyyppi on todella suloinen (olemme tavanneet kerran aiemminkin, mutta silloin en kiinnittänyt häneen erityishuomiota) ja älyttömän lahjakas kitaristi. Oli aivan mahtavaa seurata kitaristin ja rumpalin saumatonta yhteistyötä. Kyussin/Vista Chinon musiikkiin kun kuuluu pitkät kitara-/rumpujammailut ja tempojen vaihtelut. Rumpali ilmeisesti veti hommaa oman mielensä mukaisesti ja kitaristi seurasi koko ajan perässä rumpalin touhua tarkkaillen. Basistilla taas oli ihan oma shownsa, mutta hyvin sekin veti messissä koko ajan.

Alla videonpätkä Vista Chinon jammailusta. Katsokaa nyt sitä! Voiko olla seksikkäämpää kuin mies, kitara ja rouhea rokki? Ei voi! Parempaa kuin mikään porno ikinä!




Halkean. Laav laav laav! ♥


Ps. Ai niin! Monster Truck ja Vista Chino esiintyvät tänään Helsingin Nosturissa. Vielä siis ehtii, mikäli ei halua menettää tajunnanräjäyttävintä kokemusta elämässään!

4 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Voi, meil on nyt kummallakin ollut muusikkolovee viikonlopussa! Tosi kiva postaus, hyvä olo hehkui! <3

Ja hitsi, oot tavannut Termarin! Hyvin rohkeeta, mä en ehkä usklataisi. No, et säkään yksin sinne mennyt mut en ois kyllä mennyt minäkään.

Tiina kirjoitti...

Ei Termari ole kovinkaan pelottava. Uskaltaisin tavata toistekin, jos kohdalle sattuisi. (Nykyäänhän se vaan istuu käsi kädessä sohvalla puhumassa hempeitä, että meillä kävi aika säkä, kun saatiin se yhytettyä). ;)

En kyllä tiedä olisinko mäkään uskaltanut yksin mennä, ehkä, ehkä en, mutta en mä pelkästään sen takia noita muita (Neo ja Artio) mukaan raahannut. ;D

Musiikki- ja muusikkolove on kyllä ihan parasta! <3

Anonyymi kirjoitti...

Höpsistä, minä en ole ainakaan enää pelottava.

Suklaamuruseni on tehnyt minusta aivan erilaisen ihmisen. Enää en herää siihen kun murskaan viholliseni ja kuulen heidän naistensa valituksen: kyllä, olen jopa muuttanut herätyskelloni ääneen uuteen profiiliini sopivaksi.

Ja pidempää kaupalla käyneet osaavat kertoa mikä helpotus silmille on että en pukeudu enää itse tehtyihin hainnahkahousuihin ja rintojen yli meneviin piikkinahkavöihin.

Totisesti tämä Amurintiikeri on enää amorintiikeri.

Tiina kirjoitti...

Jostain syystä luen tuosta omasta tekstistäni toistuvasti, että "kolmas mielipuolinen bloggaaja", mutta luettuani tuon kommentin yltä tulin tulokseen, ettei sekään kovin väärin olisi sanottu. ;)

Toivottavasti toivuit tapaamisestamme nopeasti eikä siitä jäänyt mitään elinikäisiä traumoja. Ettet esim. jatkossa syöksähdä aina pöydän alle piiloon, kun kaupan ovi käy.
Käytiin muuten syömässä siinä texmex-paikassa sitten loppujen lopuksi. Palvelu oli järkyttävän hidasta (odotimme ruokia ehkä n. 45 minuuttia), mutta ruoka oli hyvää.

Et muuten ollut leiponut, mistä olen kovin pettynyt.