13. heinäkuuta 2016

Hey now, we've got to make it rain somehow

Lainasin Yleltä ja Zepalta tämmöisen listan. Eli "postaa nämä 10 kesäkuvaa, niin elämäsi näyttää täydelliseltä".

Kyllä vaan nyt näette, miten täydellinen kesä minulla on ollut!

1. Kesävarpaat



Nämä ovat minun ihan omat varpaat. Ja joku perhonen, joka siihen istahti.

2. Mansikkakakku



Ite tein. Tietysti.

3. Viiniä tai skumppaa



Valkkaria mökin terassilla.



Tai vähän perinteisemmin kossupullo puuvajan takana.

4. Reipas urheilusuoritus



Tuo ei välttämättä näytä reippaalta suoritukselta, mutta meikäläisen epänormaalin alhaisilla sykkeillä tuo todellakin oli reipas suoritus. Porrastreeniä, juoksua jne. Tuota suoritusta ennen korkein minulta mitattu syke oli 152 bpm. Itse suorituksista ei ole kuvia olemassa, koska enpä juuri kuljeta puhelinta/kameraa mukana urheillessani.

5. Kirja



Kirjan alla varvastossut ikään kuin todisteena, että kesä ja ulkona ollaan lukemassa.

6. Hauska kuva lapsista



Kuvassa jotain täysin minulle tuntemattomia lapsia ja lapsenmielisiä ruokkimassa alpakkaa. Sori siitä.

7. Luonto ja eläimet



Hullu lokki (huomaa heijastus järven pinnasta) hyökkii telkkäpesueen päälle.



Toinen varmaan yhtä hullu lokki itselleen luontaisten lihapatojen ääressä.

8. Festivaalihuumaa



Hän relaa.



Tummempi käsi on meikäläisen.

9. Pieleen mennyt leivonnainen tai hiileksipalanut makkara



Minun leivonnaisenihan eivät mene pilalle, mutta ihan lesoillakseni laitoin kuvan juhannuksen lettukesteistä.



Bonuksena Omar-munkkikahvit mökillä.

10. Born to be wild



Pakaasini odottelemassa reissuun lähtöä.



Meikäläisen autenttinen mökkilook. Born to be wild, sanos!


Vamos!

3. heinäkuuta 2016

Alive and kicking

Ai mitä?




Anonyymi tuolla kyseli, että onko tämä blogi ihan kuollut? Joo, toinen jalka haudassa, selvästi. En kyllä harrasta mitään semmoisia dramaattisia blogin lopettajaisia, mutta toisaalta en myöskään jaksa väkisin keksiä kirjoitettavaa. Tarttis varmaan järjestää jotain actionia elämään, että tulis kirjoitettavaakin?

Yksi suuri syy blogin hiljenemiseen lienee se, että — koska sosiaaliseksi mediaksi tätä kutsutaan — se sosiaalinen aspekti on käynyt aika vähäiseksi. Tarkoitan siis, että jos/kun kirjoitan jotain, niin juuri kukaan ei enää kommentoi. Ja toki tämä on vähän niin kuin semmoinen kierre, että mitä vähemmän kirjoittelen, niin sitä vähemmän kukaan täällä käykään lukemassa näitä vähiäkään.

Älkääkä käsittäkö väärin, tämä ei nyt ollut mikään kommenttikerjäyspostaus, kunhan totesin. Toiset väittävät kirjoittavansa blogia lähinnä itselleen, minä en ole koskaan sellaista väittänyt. Enkä väitä. Itsehän olen pääasiassa viihdyttäjä. Tai ainakin haluaisin olla.

Mut joo. Katsellaan. En ole lopettanut, mutta en lupaa jatkavanikaan. Jännän äärellä.